Käymäläseura Huussin Aino-Maija Kyykoski ja Susanna Pakula esittelevät pienoismallia kuivakäymälän karvalakkimallista.
Monet ajattelevat, että vesivessa kesämökillä on suurta ylellisyyttä. Huussin taas ajatellaan olevan haiseva ja epämukava. Kuka sellaista enää 2010-luvulla haluaisi käyttää?
Fakta on kuitenkin se, että haja-asutusalueelle rakennetut vesivessat tulevat älyttömän kalliiksi niin taloudellisesti kuin ekologisestikin. Jos rakentaa uuden kesämökin tai päättää uusia vanhan mökin saniteettitilat, on moderni kuivakäymälä halvempi ja ympäristöystävällisempi ratkaisu.
Käymäläseura Huussi puhuu kuivakäymälöiden puolesta. Yhdistyksen lempääläläinen projektikoordinaattori Aino-Maija Kyykoski sanoo, että vesivessojen kaksi suurinta ongelmaa ovat kalleus yhteiskunnalle ja ravinteiden kierto.
– Ihmistuotokset sekoitetaan puhtaan veden kanssa, jolloin hukataan sekä arvokasta vettä että joudutaan kuljettamaan ja puhdistamaan kalliisti. Silti ravinteita kulkeutuu vesistöihin eikä niitä saada talteen ja hyötykäyttöön yhtä tehokkaasti kuin kuivakäymälästä, sanoo Kyykoski.
Kuivakäymälässä pystytään erottamaan virtsasta ja ulosteesta typpi ja fosfori, jotka ovat hyviä lannotteita ja katoavia luonnonvaroja. Kyykosken mukaan on arvioitu, että louhittava fosfori loppuu maailmasta ennen öljyä.
– Vesivessa on joskus ollut tärkeä kansanterveydellinen keksintö. Emme ole sitä mieltä, että infraa pitäisi alkaa purkaa. Ongelma on haja-asutusalueille investoitavat uudet verkostot ja yhä kalliimmaksi käyvä jäteveden puhdistus. Ja silti ravinteita pääsee vesistöön.
Kuivavessa ei välttämättä lemua
Kyykosken mukaan myös haisevan kuivakäymälän mielikuvan voi unohtaa. Hän kertoo, että vastoin ennakkoluuloja nykyaikaiset kuivakäymälät ovat parhaimmillaan jopa vesivessoja hajuttomampia, kunhan ilmastointi on hoidettu kunnolla. Monet pytyistäkin näyttävät normaalilta vesivessan pytyltä.
Kyykoski painottaa, että Suomessa suurin haaste on mielikuvatyö ja tiedon puute.
– Sisäkäymäläkin voi olla kuivakäymälä. Kuivakäymälään liittyy paljon kulttuurista kielteisyyttä, hän toteaa.
– Tärkeä työnsarkamme on siinä, ettei haja-asutusalueille rakennettaisi enää laajoja viemäriverkostoja, jotka eivät ole järkeviä ja kannattavia. Vesijohtoverkostoissa piilee kymmenien , jopa satojen vuosien saneerausvelka. Se käy kunnille todella kalliiksi.
Taajama-alueella kuivakäymälän rakentaminen ei ole ihan yksinkertaista. Kyykoski kertoo, että esimerkiksi hänen kotonaan Lempäälässä taajama-alueella kuivakäymälä ei olisi ollut taloudellisesti järkevä ratkaisu, koska viemäriverkko oli valmiiksi valmiina.
Määrät vielä melko vähäisiä
Kuinka paljon kuivakäymälöitä Suomessa sitten on? Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla. Huussin projektipäällikkö Susanna Pakula kuitenkin sanoo, että puhutaan vielä prosentuaalisesti pienistä määristä.
Maassamme on myös todella paljon saneeraamattomia haja-asutusalueen asuntoja ja kesäasuntoja, joten kuivakäymälöiden määrät kasvavat koko ajan.
Käymäläseura Huussilla on myös kehitysmaahankkeita esimerkiksi Sambiassa. Niihin kuuluu hygieniakasvatusta ja kuivakäymälöiden rakentamista. Vesivessat ovat Sambiassa erittäin ongelmallisia, koska rahaa jäteveden puhdistamiseen tai viemäröintiin ei ole.
Tämä pienoismalli on yksinkertainen mökkiversio nykyaikaisesta kuivakäymälästä. Kehittyneemmät pytyt ovat jo todella modernin näköisiä.
Käymäläseura Huussin saa ilmaiseksi kesätapahtumaan
Kesällä Käymäläseura Huussi jalkautuu Pirkanmaalle. Yhdistyksellä on käynnissä hanke, jota rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeen myötä Käymäläseuran voi tilata maksutta kesän kylätapahtumiin.
– Ihmiset saavat tulla kysymään meiltä mitä vain jätevesiasioihin tai kuivakäymälöihin liittyen, Kyykoski sanoo.
Vielä Lempäälään tai Vesilahdelle ei ole yhtään buukkausta, mutta Kyykoski ja Pakula uskovat, että kyllä Huussi tännekin tulee.
Käymäläseura Huussi on myös ollut yhteydessä Kurjen tilaan, jonka ekokylään on tulossa kuivakäymälät. Yhdistyksellä olisi halu esitellä kuivakäymälöitä alueen asukkaille.
Viimeisimmät kommentit