Valtuutettu Heikki Hakala (kok.) kommentoi selvitysmies Rauno Saarelle, ettei kuntien kaikkea elinkeino-osaamista pitäisi jatkossakaan keskittää yhteen pisteeseen. Kuva: Erkki Koivisto
Päivällä seutufoorumissa Tampereen kaupunkiseudun luottamushenkilöille puhumassa ollut selvitysmies Rauno Saari, jatkoi keskiviikkoiltana 29. toukokuuta työn etenemisen selvittämistä Lempäälän kunnanvaltuutetuille.
Kyseessä on Tampereen kaupunkiseudun vapaaehtoinen seutukunnan selvitystyö. Myös valtiovalta patistaa kuntia tekemään selvitykset. Saaren mukaan jotain tarvitsee tehdä, halusimmepa sitä tai emme. Syynä on se, että ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä Tampereen kaupunkiseudulle tulee lisää 90 000 uutta ihmistä.
– Se tarkoittaa seitsemänkymmenentuhannen uuden työpaikan luomista ja kuudenkymmenentuhannen asunnon rakentamista, jos muuttoliike toteutuu. Valtava urakka, sanoi Saari yhtyen Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pentti Meklinin näkemykseen, jonka mukaan seutukunnan koko kapasiteetti pitää saada toimimaan samaan suuntaan, jotta haasteista selvitään. Eri asia on, mitkä ovat ne lääkkeet, joilla pärjätään. Jos kaupunkiseutu on esimerkiksi pirstoutunut, kuka sitä silloin edustaa?
– Peruskunnat ovat löytäneet täällä hyvin toinen toisensa, mutta vaikeuksia on jo sitten keskuskaupungin kanssa – puolin ja toisin. Tästä pitäisi päästä jollakin tavalla yli. Pitää voida toimia niin, että yhteinen etu tulee turvattua.
Kilpailu kovenee Saaren mukaan seutukuntien välillä. Jotta Tampereen seutu kilpailussa menestyy, seutukunnan sisällä ei kilpailua saisi olla.
Kaupunkiseudut kasvavat voimakkaasti yritysten keskittyessä ja ihmisten muuttaessa työn sekä palvelujen perässä. Ennusteiden mukaan koko maassa olisi vuonna 2050 vain viisi kasvavaa kaupunkiseutua, joista yhtenä Tampereen alue. Muut taantuvat. Ilmiö on yleiseurooppalainen.
– Tulevaisuutta pitää miettiä koko seutukunnan näkökulmasta. Hirveän paljon ei voi valtiovallan avun varaan laskea. Itse pitää kantaa vastuuta, sanoi Saari todeten valtion velkaantumistahdin olevan sellainen, että tunnissa valtion velkamäärä kasvaa 800 000 eurolla.
Selvitystyössä on Saaren mukaan keskeisessä asemassa maankäyttö.
– Kaupunkiseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä maankäyttö ja asuntopolitiikka ovat keskeisessä asemassa. Asuntopolitiikan pitäisi olla koko seudulla sellainen, että asutus olisi homogeenista ja tasapainoista. Parhaillaan käydään keskustelua siitä, mikä on elinkeinopolitiikassa Tredean rooli. Nykyjärjestelyyn ei olla tyytyväisiä, sanoi Saari muistuttaen, että aina ei voi tehdä vain kaikkien kuntien kannalta hyviä ratkaisuja.
– Yhteiset linjat pitää saada selville niin, että jos yrittäjä on tyytyväinen, on se ja sama kummalla puolella kunnan rajaa yritys sijaitsee. Yritystoiminnasta säteilee hyvää koko seutukuntaan.
Viisi vaihtoehtoa
hallintomalliksi
Selvitysmies Rauno Saari vieraili Lempäälän kunnanvaltuustossa keskiviikkona tekemässä valtuutetuille selkoa Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaselvitystyön tekemisestä. Kuva: Erkki Koivisto
Selvitystyössä on ollut esillä viisi erilaista hallinnollista mallia: tiivistyneen kuntayhteistyön malli, yhdentyvä kaupunkiseutu, metropolimalli, eurooppalainen kaupunkimalli ja yksi kunta.
Yhdentyvä kaupunkiseutu -malli olisi tiivistyvän yhteistyön malli, joka muistuttaisi nykyistä kuntien vapaaehtoista kuntayhtymämuotoista toimintamallia. Kaupunkiseudun kehittäminen perustuisi edelleen kahdeksan kunnan tavoitteiden yhteensovittamiseen.
Yhdentyvä kaupunkiseutu -mallissa kunnat valitsisivat suhdelukujensa mukaan yhteisen seutuvaltuuston ja -hallituksen. Mallissa kaupunkiseudunkehittäminen perustuisi aiempaa seudullisempaan toimintaan. Mallissa jäsenkuntien tarpeet olisivat edelleen hallitsevia ja ne myös vastaisivat seudullisten linjauspäätösten toteutuksesta.
Metropoli -hallintomallissa metropolirakenteen päättäjät valittaisiin suorilla vaaleilla vastaamaan yhteisistä, mm. maankäyttö- ja kaavoitusasioista, jotka siirrettäisiin kunnilta metropolin päätettäväksi eikä päätöksiä enää alistettaisi kunnanvaltuustoille. Kunnat keräisivät verot, ja tietty osa veronkannosta menisi metropolin käytettäväksi.
Eurooppalainen kaupunki -vaihtoehdossa seutukunta yhdistyisi yhdeksi kaupungiksi, jolloin poistuisi tarve nykyisiltä kaupunkiseudun kuntayhtymiltä. Ylintä valtaa käyttäisi suorilla vaaleilla valittu valtuusto ja kaupungin sisällä olisi 8–12 autonomista kuntaa, joita hallitsisivat myös suorilla vaaleilla valitut kuntavaltuustot. Kukin nykyinen ympäristökunta jatkaisi autonomisena kuntana ja nykyinen Tampere jaettaisiin kahteen tai neljään autonomiseen kuntaan. Kaupunki keräisi verot koko alueelta. Palveluiden järjestämisvastuu olisi kaupungin sisällä olevilla kunnilla.
Yksi kunta -malli eli suur-Tampere syntyisi ympäryskuntien liittyessä Tampereeseen. Uusi suuri, 350 000 asukkaan kaupunki olisi vanhan kunnallislain mukaan toimiva kunta.
– Jatkamme mallien syventämistä ja ideoiden kypsyttämistä pitkin kesää kunnanjohtajien ja ohjausryhmän kanssa sekä syksyllä poliittisten päättäjien kanssa
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma (kesk.) ja Lempäälän kunnan toimistopäällikkö Topi Tolvanen seuraavat selvitysmies Rauno Saaren (vas.) viestiä kunnanvaltuustolle. Kuva: Erkki Koivisto
Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma (kesk.) arvelee, että valtuusto saa ensi elo- tai syyskuussa tehtäväkseen pohtia, minkä mallin kannalla Lempäälä on.
– Hallitus ajaa kuntarakenneuudistusta kuin käärmettä pyssyyn. Jos meillä olisi yhtenäinen näkemystä tulevasta hallintomallista, meillä voisi olla edes jonkinlaiset mahdollisuudet päästä valtiovallan kanssa jonkinlaiseen poliittiseen kompromissiin. Muuten ei näytä hyvältä, totesi kunnanjohtaja Olli Viitasaari, jota kiinnostaa nyt esillä olevista malleista varsinkin Eurooppalainen kaupunki -malli.
– Siinä on paljon hyviä aineksia.
Selvitysmies Saari saapuu Lempäälään seuraavan kerran esittelemään selvitystyön etenemistä kunnanhallitukselle ja valtuustoryhmien puheenjohtajille keskiviikkona 2. lokakuuta. Esittelyn jälkeen asiasta järjestetään samana iltana myös yleisötilaisuus.
Miksi joukosta puuttuu pohjoismainen landstinget/region malli. Miksi ei pohdita pohjoismaisia malleja, jotka ehkä sopisivat paremmin meille. Jossain määrinhän se muistuttaa artikkelin eurooppalainen kunta mallia, jossa terveydehoito on pois kunnilta, mutta kunnat hoitavat mm. sosiaaliasiat, koulut, päivähoidon ja kaavoituksen alueellaan. Landstingetin johto valitaan vaaleilla, ja se saa osan verotuloista. Tanskassa myös Regionin johto valitaan vaaleilla, mutta Regionilla ei ole veronkanto-oikeutta. Sen tärkein tehtävä (>90%) on terveydenhuolto alueella.
Miksi ei myöskin sitten pohdittaisi koko Pirkanmaan kokoista regionia/lanstingetia. Nythän näyttää siltä, että Tampere haluaa kuoria kerman päältä. Ts. saada hyvät veronmaksajat, mutta keskittää palvelut Tampereelle. Tällaisesta kehityksestä löytyy varpoittavia esimerkkejä mm. Kouvolasta ja Salosta.