Aito vihta syntyy perinteitä kunnioittaen

Vähemmänkin saunahullu kansalainen tarttuu vihtaan yleensä juhannussaunassa. Harvalle silloin enää kelpaa viimevuotinen, pakasteesta sulateltu vihta, vaan verenkiertoa pitää herätellä tuoreella, mieluiten itse tehdyllä vihdalla. 

Narvalainen Aulis Vaani kuuluu tähän joukkoon.

– Vuoden mittaan tulee tehtyä 50-60 vihtaa, joista suuri osa menee tutuille. Monta päätyy myös arpajaisvoitoiksi eri seuroille. Omaan käyttöön teen joka saunailtaa varten uuden kertakäyttövihdan, vaikka se vähän tuhlausta onkin.

Vaani valmistaa vihtansa isältään saamien oppien mukaan. Työ alkaa ainesten keruulla metsästä maanomistajan luvalla. Vihdanteon voi aloittaa heti, kun koivuun on lehti tullut, mutta materiaali on parhaimmillaan juhannuksen alta suunnilleen heinäkuun puoliväliin. Alkukesästä lehti on liian pehmeä ja loppukesästä se irtoaa helposti.

– Vanha kansa teki vihdat isoista, kaadetuista puista. Itse en kaada, vaan otan alaoksia ja taivuttelen ranteenpaksuisia puita, jotka saavat jatkaa kasvuaan. Hies- ja rauduskoivu ovat molemmat hyviä. Muitakin lehtipuita ja jopa katajaa käytetään, mutta niistä minulla ei ole kokemusta, Vaani kertoo.

Hyvä varastointi takaa kestävyyden

Vihdan käsittelyssä ja varastoinnissa on niksinsä, jotka vaihtelevat tekijän mukaan.

– Uusi lehti kuivuu kuumassa saunassa nopeasti. Itse en kastele kesän uutta vihtaa enkä vie sitä edes saunaan ennen vihtomista. Saunoessakin se kannattaa viedä aina ulos samalla kun itsekin menee vilvoittelemaan. Myöhemmin tehty syysvihta sen sijaan täytyy liottaa kuumassa vedessä,  jotta se pehmenee. Talvella säilytyksestä käyttöön otettu vihta vaatii ennen kuumaa vettä liotuksen myös kylmässä vedessä.

Vihta kestää Vaanin mukaan puolenkymmentä saunomista, jos se on hyvin tehty ja sitä säilyttää saunomisten välillä esimerkiksi ulkovarastossa ylösalaisin roikkumassa. Sauna ei ole oikea paikka säilytykselle.

Paitsi vihdantekijänä Aulis Vaani tunnetaan myös tervanpolton asiantuntijana. Juhannussaunojia hän kehottaakin tipauttamaan kiukaan löylynhenkeen pari tippaa aitoa hautatervaa. Tuoreen, itse tehdyn vihdan tuoksun yhdistettynä tervan aromiin takaa ainutlaatuisen saunanautinnon.

Näin syntyy aito vihta

Työkaluksi riittää puukko.Vihdaksien käsittely aloitetaan riipimällä tyvipäästä oksat ja nypyt pois halutun kädensijan matkalta. Vihdaksina Vaani suosii monihaaraisia oksia, joita hänen lyhyeen ja pyöreään vihtamalliinsa menee 35-60 kappaletta.  Määrä on oikea, kun varresta saa tukevan otteen.

Latoessaan Vaani pitää vihdaskimppua vasemmassa kädessä ja pyörittelee sitä koko ajan oikean muodon saavuttamiseksi.

Tähän asti vihdanteko yleensä sujuu aloittelijaltakin mallikkaasti. Sormi voi mennä suuhun, kun vuorossa on sidoksen valmistelu ja kiinnittäminen. Oikeaan vihtaan eivät Vaanin mukaan kuulu kumilenkit eivätkä nippusiteet, vaan oksakimppu kuuluu sitoa kiinni perinteisellä koivuvitsaksella.

- Paras vitsas tulee tulee noin metrin mittaisesta, lyijykynän mittaisesta koivunvesasta. Niitä on vaikea löytää, sitkeimpiä ovat varjoisissa kosteikoissa kasvaneet, Vaani neuvoo.

Ennen vitsaksen kiertämistä siihen tehdään karkea kuorinta puukolla molemmilta puolilta. Kiertäminen aloitetaan latvapuolesta pitäen samalla tyvipäätä aloillaan jalan alla. Kiertämisen tarkoitus on tehdä vitsaksesta köysimäinen ja sitomista hyvin kestävä. Lopuksi vitsaksen tyvipää vielä teroitetaan pujottamisen helpottamiseksi.

Kädensijan sitomisen Vaani aloittaa pujottamalla kierretyn vitsaksen ensin lehtinipun läpi kohti tyvipuolta. Vaani käyttää kahta sidontakohtaa, molemmissa kaksi kierrosta mahdollisimman tiukkaan vedettynä. Alempaa sidosta hän kutsuu kranssiksi, joka takaa lipsumattoman otteen vähän kovakouraisemmallekin vihtojalle.

Vihoviimeiseksi katkotaan puukolla ylimääräiset pois kädensijasta, siistitään ehkä vähän lehtinipun piiskoja ja muotoillaan vitsaksen loppupää lenkiksi, josta vihdan voi ripustaa roikkumaan saunomisten välillä. Aikaa  yhteen vihtaanVaanin kaltaiselta tekijämieheltä kuluu parikymmentä minuuttia.

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?