Jos Pohjanmaalla viisaus asuu vanhoissa naisissa ja hulluus miehissä, niin Vesilahdessa ne molemmat taitavat asua Onkemäellä. Pro Onkemäen koulu -hankkeen puitteissa sunnuntaina 1. syyskuuta järjestetty Pro Onkemäki -tapahtuma keräsi koululle arviolta satakunta kiinnostunutta kuuntelemaan luentoja ja tapaamaan puuhakkaita onkemäkeläisiä.

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Salonen perusteli tapahtuman järjestämistä sillä, että koulun puolustajien ajatellaan herkästi olevan subjektiivisia näkemyksissään. Ajatellaan, että he ovat täynnä tunnetta ja puolustavat vain lastensa etuja. Näin ollen tapahtumaan oli pyydetty asiantuntijavieraita, jotka kertoivat monista eri näkökulmista pienen kyläkoulun eduista.

Kyläkoulussa syntyy hyvä itsetunto

Kyläkouluista väitöskirjan tehnyt Risto Kilpeläinen kertoi Onkemäellä tutkimuksestaan, joka oli tehty kyselemällä opettajien näkymyksiä pienistä kouluista oppimis- ja kasvuympäristöinä.

Kilpeläinen kuvasi kyläkouluja yhteisöllisiksi, kaikkia kyläläisiä varten oleviksi kylän keskipisteiksi. Hänen mukaansa koulun tärkein tehtävä on lapsen itsetunnon tukeminen.

– Kyläkoulujen kodinomainen ja viihtyisä ilmapiiri on hyväksi lapsen itsetunnolle.

Hän totesi myös, että yhteisöllisyys parantaa koulumenestystä ja kyläkouluissa toteutetaan tulevaisuuden monimuotoista pedagogiikkaa.

– Yhteisluokkapedagogiikka on kyläkoulujen helmi, sanoi Kilpeläinen.

Kyläkoulutohtori oli erityisen huolissaan koulupudokkaista ja lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Myös opettajien työssäviihtyminen on vähentynyt, mikä johtaa uupumiseen ja vaikuttaa kielteisesti koulun ilmapiiriin. Kilpeläinen peräänkuulutti päätöstentekoon muita arvoja kuin sen mikä kilisee taskussa.

Hän ehdotti, että kyläkouluista voisi tehdä Lapinlahden malliin kunnalle brändin. Lapinlahdella kuntaan virtaa suuremmista kaupungeista uusia asukkaita, jotka tahtovat lapsensa pieneen kyläkouluun.

Samoilla linjoilla oli myös kirkkoherra Harri Henttinen, joka nosti ilmoille ajatuksen Pro Vesilahti -liikkeestä. Hänestä Vesilahden elinvoima on sen kylissä ja elämää tulisi saada sinne missä ihmiset ovat. Toimintaa kaivataan siis muuallakin kuin Narvassa ja Kirkonkylällä.

– Emme halua, että meille käy kuten Viialalle, joka kadotti identiteettinsä kuntaliitoksen yhteydessä. Omaleimaisuudesta kannattaa pitää kiinni, Henttinen muistutti.

Koulu jatkuu Onkemäellä vielä ensi syksynä

Onkemäellä kuultiin myös Matti J. Mäkelän pohdintaa koulun tulevaisuudesta rakennusoikeuden ja maankäytön näkökulmasta ja Vesilahden MLL:n tervehdys. Puheenvuorossaan Vesilahden MLL:n puheenjohtaja Mirka Halme toivoi, että Onkemäen lapsia kuunneltaisiin päätöksenteossa. Myös Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo toi  omat terveisensä Vesilahteen.

Järjestäjät olivat kutsuneet Onkemäen koululle erityisesti Vesilahden kunnan työntekijöitä, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ei lyhyessä puheenvuorossaan lähtenyt ennakoimaan Onkemäen koulun tulevaisuutta. Hän totesi Jyrki Kataiselta tulleen kunnille kylmää kyytiä kuntarahojen leikkausten muodossa, joten eurot on jatkossakin laskettava tarkkaan.

Talouden tervehdyttämissuunnitelman osana tehtävä selvitys koulun toimintaedellytyksistä valmistuu vuoden loppuun mennessä ja Paloniemi luottaa, että ryhmä tulee tekemään puolueetonta työtä. Kevään kuluessa kunnanjohtaja tekee selvityksen pohjalta esityksen ja valtuusto päättää koulun kohtalon. Oli päätös mikä hyvänsä, jatkaa Onkemäen koulu hänen mukaan toimintaansa vielä ensi syksynä.

Paloniemi kertoi yllättyneensä miten voimallisesti Pro Onkemäen koulu -liike on ottanut tuulta alleen. Erityisesti sosiaalisen median vaikutus on ollut yllättävän suuri. Mutta tuleeko Pro Onkemäellä olemaan mitään vaikutusta?

– Varmasti on vaikutusta ja merkitystä. Ainakin tulee paljon taustatietoa, Paloniemi vakuuttaa.

Hän kehottaa koulun puolustajia jatkamaan samalla rakentavalla linjalla ja toivoo, että vaikeistakin asioista voidaan puhua kuten tähänkin asti.

Pro Onkemäen tiedotuksesta vastannut Inka Valtamo kiitteli monen eri tahon osallistumista tapahtumaan ja sen hyvää henkeä. Hän kertoi, että hyvällä, isolla porukalla on ollut hauska tehdä ja suunnitella. Koulun puolustaminen on myös saanut kyläkerhon toimintaan mukaan kylän uudempia asukkaita, mistä Valtamo on kiitollinen. Talkooporukalla on jo vireillä uusia suunnitelmia, joten Onkemäeltä kajahtaa jatkossakin.

– Jos tätä selvitysasiaa ei olisi tullut, olisi monta hauskaa juttua jäänyt kokematta, Valtamo toteaa nauraen.

 

Alatalo on pro Onkemäki

Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo kyseenalaisti Onkemäellä kyläkoulujen lakkauttamisesta tulevat säästöt. Hän muistutti alati kasvavista kuljetuskustannuksista ja kuinka isoja kouluja joudutaan oppilasmäärän kasvaessa laajentamaan.

– Vesilahden Kirkonkylän koulu on jo nyt täynnä. Ei ole pitkä aika, kun Kirkonkylän koulua laajennettiin, samoin kuin samassa pihapiirissä sijaitsevaa yläkoulua. Myös Narvan koulua laajennetaan parhaillaan. Ylämäelläkään ei turhaa tilaa taida olla?

Alatalo muistutti kyläkoulujen olevan kylien sydämiä, ei pelkkiä kouluja.

– Me kyläkoulua käyneet tiedämme hyvin, että uusi oppimiskäsitys, jossa korostetaan aktiivista oppimista ja vahvan identiteetin sekä itsetunnon rakentamista, toteutuu edelleen parhaiten juuri pienessä lähiyhteisössä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja jossa lapselle tarjoutuu turvallinen kenttä kokeilla elämänhallintataitojaan.

Tilaisuuden alussa Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Salonen pyysi paikallaolijoita aistimaan terveen sisäilman tuoksuja. Alatalon mukaan homekoulut ovat kansallinen häpeä, suuri terveysriski ja kehnon rakentamisen ja päätöksenteon monumentteja. Suomessa on hänen mukaansa jopa tuhat homekoulua, joiden korjaaminen maksaisi OAJ:n arvion mukaan jopa 1,5 miljardia euroa.

– Tämä Onkemäen kyläkoulu ei ole mikään uusi betonielementtihökötys, vaan täällä metsän siimeksessä on koulu toiminut jo vuodesta 1909 alkaen. Ehkä juuri hirsinen rakennus takaa sen, että koulussa on puhdas sisäilma.

Entä mitä kansanedustaja on mieltä onkemäkeläsestä kansalaisaktivismista?

– Erittäin hyvä asia. Kuka lapsia puolustaisi, elleivät omat vanhemmat.

Kommentti

Onkemäellä on lähtenyt lapasesta. Hyvällä tavalla. Luova joukko yhdistettynä yhteiseen tahtotilaan voi siirtää vaikka vuoria. Mutta voiko se pelastaa kyläkoulun?

Sosiaalinen media on tuonut kansalaisaktivismiin uutta pontta. Verkossa on helppo koota samanmieliset yhteen ja järjestäytyä. Ylilyöntejäkin tapahtuu helposti, kun pelissä ovat tärkeät ja tunteita herättävät asiat.

On helppoa olla pro Onkemäki. Huomattavasti vaikeampaa olisi olla toista mieltä. Lapset, puhdas sisäilma, luonnonläheinen sijainti, pienet luokkakoot ja yhteisöllisyys ovat kiistatta niin hienoja asioita, että niitä on paha mennä kyseenalaistamaan.

Ei ollut ollenkaan pöllömpi ajatus, että kyläkouluista voisi tehdä kunnan käyntikortin. Meillä olisi taatusti jotain mitä muilla ei ole ja Vesilahden houkuttelevuus asuinkuntana kasvaisi.

Asiat kuitenkaan eivät aina ole niin mustavalkoisia kuin ensinäkemältä tuntuisi. On olemassa syy, miksi Onkemäen koulun toimintaedellytyksiä selvitetään. Raha. Nähtäväksi jää mikä on Onkemäen kohtalo, mutta en kadehdi päätöksentekijöitä.