Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen (vas.) tenttasi lempääläläiseltä kunnanvaltuutettu Tapio Kuismalta, miksi Lempäälän kunta olisi hyvä yksikkö tuottamaan kuntalaisten palvelut jatkossakin. Nuori kuntapäättäjä Ali-Reza Abdali Kangasalta seurasi keskustelua keskellä. Kuva: Erkki Koivisto
Itsenäisyyspäivän alla Tampere-talon pääsisäänkäynnin edustalla seisoo lempääläläisliikennöitsijän tyhjä linja-auto. Talossa vietettävän tilaisuuden osanottoluettelossa on muiden pirkanmaalaisten muassa 27 henkilöä Lempäälän kunnasta ja kuusi Vesilahdesta.
Eivät kuntapäättäjät, luottamushenkilöt ja viranhaltijat ole kokoontuneet presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoon, vaan Tampereen kaupunkiseudun seutufoorumiin. Itsenäisyydestä nytkin, päivämäärällä 27. marraskuuta, on kysymys, nimittäin kuntien.
Selvitysmies Rauno Saari kertoo kuulijoille tämän vuoden tammikuussa alkaneen ja ensi tammikuussa päättyvän selvityshankkeensa etenemisestä, että kuntakierrokset avoimine yleisötilaisuuksineen on tehty, kuntalaisia ja yrityselämää kuultu. Raporttia varten on valmisteltu viittä eri vaihtoehtoa järjestää Tampereen kaupunkiseudun kuntien hallinto uudelta pohjalta. Työ on loppusuoralla.
– Lempäälältä ei saa viedä oikeuttaa kerätä itse verot ja tarjota palvelut kuntalaisille, sanoo lempääläläinen kunnanvaltuutettu Tapio Kuisma (kesk.), yksi Tampere-talon seutuseminaarin paneeliin kutsutuista nuorista kuntapäättäjistä. Hän valitsisi jatkossakin sen tien, jossa Lempäälä säilyisi itsenäisenä kuntana.
Päätoimittaja Jouko Jokisen kysymykseen, miksi juuri Lempäälä olisi paras yksikkö palvelujen tarjoamiseen Kuisma vastasi.
– Me täällä Lempäälässä luotamme tekemiseemme, Kuisma tokaisi.
Selvitysmies Rauno Saari esitteli työnsä etenemistä seutufoorumissa Tampereella. Kuva: Erkki Koivisto
”Ei edellytyksiä yhdeksi kunnaksi”
Saaren mukaan kaksi eniten kannatusta saanutta mallia ovat metropolihallinto ja eurooppalainen kaupunki.
Metropolihallinto-mallissa hallinto nähdään suoraviivaisena, ja maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-asiat sopisivat sen päätösvaltaan mainiosti. Toisaalta verotuksen aukiolo arveluttaa kuntapäättäjiä.
Vielä metropolimallia enemmän kannatusta kuntapäättäjien keskuudessa on Saaren mukaan saanut eurooppalainen kaupunki -malli.
– Se mahdollistaa seudun dynaamisen kehittämisen.
Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteen liittämisellä yhdeksi kunnaksi ei Saaren kuuleman mukaan ole toteuttamisedellytyksiä. Varsinkin lähidemokratian toteutuminen koetaan kuntapäättäjien keskuudessa haasteelliseksi. Yksi kunta Tampere 2017 on kuitenkin valmisteltu lähes valmiiksi, ja ohjausryhmä saa sen käsiteltäväkseen 13. joulukuuta.
Lempäälän perussuomalaiset kunnanvaltuutetut Jari Viskari (vas.), Reijo Jakovuori ja Katariina Korhonen seurasivat keskustela lehtereiltä. Kuva: Erkki Koivisto
– Oli valittava kuntaorganisaatiomalli mikä hyvänsä, kuntalaisten keskuudessa kannetaan huolta etenkin terveyspalvelujen saatavuudesta. Jonkin verran huolta kannetaan myös kouluista ja päivähoidosta, Saari sanoi.
Kaksi kuntaa päällekkäin
Tammikuun 28. päivä seutukunnan kunnille esitettävä malli saattaa Saaren johtopäätösten mukaan olla vaihtoehtoinen malli, jota kehitetään ”Eurooppalainen malli” edellä.
Kyseessä olisi järjestelmä, jossa olisi kaksi kuntaa ikään kuin päällekkäin. Ylätason päätöksistä vastaisi seutukaupunki ja paikallistason palveluista päättäisi paikalliskunta.
– Kunnat olisivat itsellisiä, eivät itsenäisiä, juridisia yksiköitä. Niitä olisi kahdeksasta kolmeentoista kappaletta.
Mallissa seutukaupungin valtuuston alaisuudessa olisivat muun muassa yleiskaavoitus, elinkeinopolitiikan suuntaviivat, toisen asteen koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä maahanmuutto. Paikalliskunnan alaisuudessa olisivat kuntalaista lähellä olevat paikalliset palvelut ja lupa-asiat, kolmannen sektorin kysymykset, asema- ja rakennuskaavoitus, esi- ja perusopetus, nuoriso- ja kulttuuripalvelut sekä elinkeinoasioista mm.
Ali-Reza Abdali (kok.), Kangasalta, Tapio Kuisma (kesk.) Lempäälästä, Hannu Harju (vihr.) Nokialta ja Anna Kymäläinen (sd.) Orivedeltä osallistuivat nuorten päättäjien paneelikeskusteluun. Kuva: Erkki Koivisto
yritystontit.
– Mallin toteutuksesta mietinnässä on verotus, valtionosuuksien jakaantuminen ja taksapolitiikka, sanoi selvitysmies Rauno Saari
Koko alueen vetovoima
Seutufoorumin avannut Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen toimi ennen nykyistä tehtäväänsä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) poliittisena valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä, jonne hän siirtyi vuonna 2011 Tampereen apulaispormestarin paikalta. Vaikka rooli on vaihtunut Ikosen teesit kuntarakenneuudistuksen tarpeellisuudesta olivat viime keskiviikkona samansuuntaiset kuin viime vuoden maaliskuussa, jolloin hän johti puhetta valtiovarainministeriön organisoiman kuntauudistuksen aluekierroksen Tampereen tilaisuudessa.
– Tarvitsemme riittävän kauaskantoisia ratkaisuja. Olennaista on, millaisella hallintorakenteella voimme viedä omaa seutuamme eteenpäin. Kunta ei saa olla itseisarvo, joka ohjaa keskustelua, sanoi Ikonen, jonka mukaan päätöksenteon ja yhteisen vision luomisen vaikuttimina pitää olla alueen asukkaiden hyvinvointi, alueen vetovoima ja kestävä tulevaisuus.
Viimeisimmät kommentit