Onpa aikoihin eletty. Jo maaliskuun vaihteessa on Pirkanmaa lähes lumeton. Linnut laulavat ja pajut kukkivat. Kaduilla on aistittavissa joinakin päivinä siitepölyä. Lempäälässä jopa avattiin golfkenttä helmikuun loppupuolella. Tämä on melkoinen kontrasti viime vuoteen, jolloin valkoisia näkymiä riitti lähemmäs vappua.
Poikkeuksellista sääjaksossa ei ole ollut ainoastaan lauhuus, vaan myös säätilan pituus. Ilmamassat ovat pysyneet lähes paikoillaan jo kuukauden. Samoin alkutalvella yhtäjaksoista sadetta ja harmautta kesti lokakuun loppupuolelta tammikuun alkuun.
Monet lempääläläiset tuntuvat olevan harmissaan tynkätalvesta, niin myös Tarja Järvenpää K-marketin pihalla.
– Suomen rikkauksiin kuuluu neljä vuodenaikaa, joten talven menetys tuntuu surulliselta, hän toteaa.
Saana Lindemanin kanssa lukulomapäivää viettävän Matilda Anttilan mahdollisuudet harrastaa lumilautailua ovat olleet tänä talvena vähäiset. Hiihtolomaviikon Anttila kuitenkin vietti pohjoisemmassa, Rukalla, missä hän otti ilon irti lumesta.
Vuodet eivät ole veljeksiä
Mutta onko kyse pelkästään normaalista vaihtelusta? Sanoohan vanha sananlasku, että vuodet eivät ole veljeksiä. Neljä edellistä talvea – lukuun ottamatta talvea 2011–2012 – olivat kylmiä ja lumisia.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kuluneen helmikuun -0,4 asteen keskilämpö toteutuu vain kerran tai kaksi vuosikymmenessä. Tilastot kuitenkin kertovat trendin olevan lauhtuva.
Vertailujakson 1961–1990 aikana kuukauden keskilämpötila Helsingissä oli -5,7 celsiusastetta, mutta 1971–2000 enää -4,9 astetta, ja 1981–2010 -4,7 astetta. Joidenkin ihmisten mielipiteisiin saattaa siis vaikuttaa nostalgia ja muistot nuoruuden talvista.
Järvenpää arvelee että 30 tai 40 vuoden päästä voivat vastaavanlaiset talvet olla jo normi. Myöskään Lindeman ja Anttila eivät kiistä ilmastonmuutoksen olemassaoloa, mutta näkevät viime aikojen kelit pikemminkin luonnonoikkuna kuin ennakkovaroituksena tulevaisuudesta.
Elias Vuoksenmaa
Sää antaa Tarja Järvenpäällä mahdollisuuden asioida polkupyörällä.
Hyötyjä ja haittoja
Urheilukaupoille kausi 2013–2014 on ollut myrkkyä. Sukset, lasketteluvälineet sekä paksummat takit ovat saaneet jäädä varastoon pölyttymään, tai hintaa on jouduttu laskemaan peräti alle puoleen alkuperäisestä. Tilannetta pahentaa myös taloustaantuma, mikä on saanut kuluttajat pihistelemään.
Maanviljelijät puolestaan jopa hyötyvät lauhuudesta. Kosteus hedelmällistää maaperää, ja tämä parantaa viiveellä satoa sekä karjan ravintotilannetta.
Loimaalaisen luomuviljelijän Teppo Heikkilän mukaan myöskään koneita ja vesijohtoja ei tarvitse sulattaa normaalitalvien tapaan.
Vesilahdessa tilausravintola Hukianhovin omistaja ja maanviljelijä Pertti Sorri ennustaa, että Hukianhovin kävijöitä ajatellen voi etukäteinen kevät olla plussaakin, ja iloitsee, ettei lumitöitä ole tarvinnut tehdä tänä talvena kuin kerran.
Viimeisimmät kommentit