Vesilahteen rakennettu skeittiparkki on edistyksellinen koko Suomen mittakaavassa.

Skeittiparkista on iloa monelle

Vesilahdessa skeittiparkki on tullut hyvään käyttöön.

Vesilahdessa skeittiparkki on päivittäin aktiivisessa käytössä.

Vesilahdessa vuonna 2013 valmistunut skeittiparkki on ollut menestys. Parkki on ollut aktiivisessa käytössä viime vuoden alusta alkaen, vaikka virallisesti Vesilahden skeittiparkin avajaisia vietettiin viime vuoden syyskuussa. Vesilahteen rakennettu skeittiparkki on edistyksellinen koko Suomen mittakaavassa. Skeittiparkkiin saapuu lajia harrastavia niin läheltä, kuin kauempaakin asti. Vastaavanlaisia paikkoja tarvittaisiin myös Lempäälässä tai Tampereella.

Vesilahden skeittiparkki sai alkunsa, kun nuoret ottivat ohjat omiin käsiinsä. Viisi paikallista nuorta keräsivät reilusti nimiä adressiin, jonka pohjalta Vesilahden kunnan päättäjät alkoivat viemään asiaa eteenpäin. Paikallisten skeittausta harrastavien keskuudessa sana uudesta skeittiparkista levisi nopeasti, sillä ennen skeittaamaan lähtö tarkoitti matkustamista aina Tampereelle asti.

Vaikka Vesilahden skeittiparkki ei päihitä maailmanluokan harrastuspaikkoja, se on hyvä alku ajatellen lajin tulevaisuutta Suomessa ja etenkin Pirkanmaalla.

Tampereella skeittiparkkeja yhä harvemmassa

Tampereen alueella skeittausta harrastavien odotukset nousivat, kun vuonna 2008 Tampereen kaupungin vihersuunnittelu laati luonnoksen, jonka puitteissa Tampereelle rakennettaisiin 12 uutta skeittiparkkia. Näiden skeittiparkkien oli tarkoitus valmistua vuoteen 2014 mennessä. Toistaiseksi yksikään suunnitteilla olleista skeittiparkeista ei ole valmistunut.

Asian tiimoilta on poikinut useita kansalaisaloitteita, nettiadresseista aina omatoimiseen tilojen hankkimiseen sekä omien skeittipaikkojen rakentamiseen. Tampereella lajia aktiivisesti harrastavista koostuva Kaarikoirat ry rakennutti entisen tulitikkutehtaan alueelle Pispalaan yleiseen käyttöön tee-se-itse tyylisen betonisen skeittiparkin, Tikkutehdas DIY:n. Kyseinen parkki onkin herättänyt ihailua ja kannustusta lajia harrastavien keskuudessa. Tikkutehdas DIY voitti myös Serlan järjestämän Hyvä Teko -kilpailun vuoden 2012 keväällä.

Miksi skeittausta harrastetaan?

 

Aleksi Suonsivu ja Eemeli Pesonen

Aleksi Suonsivu ja Eemeli Pesonen

Vesilahdessa myös skeittiparkin rakentamiseen vaikuttaneet Aleksi Suonsivu ja Eemeli Pesonen kertovat syitä, miksi he oikein skeittaavat.

Aleksi Suonsivu, fs nosegrind.

Aleksi Suonsivu

 

17-vuotias Aleksi Suonsivu on harrastanut skeittausta jo viisi vuotta. Aleksi kertoo  aloittaneensa harrastuksen videopelien pohjalta.

– Skeittauksessa kiehtoo lajin monipuolisuus ja vapaus harrastaa. Aion pitää  skeittauksen harrastuksena niin kauan kun paikat antaa myöten.

Aleksin mielestä lajissa on positiivista myös se, että rutiininomaisia aikoja  harrastaa ei ole. Voi harrastaa silloin, kun itsestä siltä tuntuu.

 

Eemeli Pesonen

 

Eemeli Pesonen, 17, on harrastanut skeittausta neljä vuotta. Talvisin hän kertoo lumilautailevansa. Eemeli aloitti skeittaamisen, koska näki kavereilla laudat ja halusi itsekin koettaa lajia.

– Lajissa kiehtovat loputtomat kehitysmahdollisuudet, aina löytyy uusia temppuja mitä opetella.

 

 

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että skeittiparkin rakentaminen Vesilahteen oli hieno juttu. Ainoana negatiivisena asiana esiin tulee valojen puute parkilta. Varsinkin keväällä ja syksyllä illat hämärtyvät niin aikaisin, että kunnon valaistus tulisi parkilla tarpeeseen.

Lempäälään kaivataan skeittiparkkia

Lempäälästä skeittiparkki puuttuu kokonaan. Lempäälän kunnanvaltuustossa asia on kyllä otettu esille, mutta hanke kuitenkin kaatui äänin 34-6. Siis vain kuusi valtuutettua oli asian puolesta.

Lempäälässä kaivataan aktiivisia lajin harrastajia ajamaan asiaa, jotta skeittiparkki myös tänne saataisiin rakenteille. Vaikka skeittiparkkiin investoiminen saattaa vaikuttaa suurelta, niin pitkällä tähtäimellä skeittiparkki antaa hyvät mahdollisuudet nuorille ja miksei vanhemmillekkin aloittaa uuden harrastuksen tai kehittyä entisestään tutussa lajissa.

Vaikka skeittiparkki nimenä antaakin ymmärtää, että alue olisi tarkoitettu vain skeittaajille, se antaa harrastusmahdollisuuksia myös muista lajeista kiinnostuneille. Skeittiparkeilla aikaansa viettää skeittaajien ohessa niin BMX-pyöräilijät, potkulautailijat kuin rullaluistelijatkin.

Skeittiparkit tuo siis nuoria ja vanhempia eri lajien harrastajia yhteen. Tämä on tärkeää niin skeittauksessa kuin muissakin skeittiparkeilla harrastettavissa lajeissa. Olennaista kaikissa näissä lajeissa on jatkuva itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen. Kehityksen saavuttamiseksi onkin tärkeää, että lajia kauemmin harrastaneet näyttävät mallia kokemattomammille ja vasta-alkajille.

Nyt, kun Vesilahden skeittiparkki on osoittautunut hyväksi sijoitukseksi ajatellen kunnan harrastemahdollisuuksia, niin miksi Lempäälä ei seuraisi hyvää esimerkkiä?

Skeittauksesta yleensä

- Lähtöisin 1950-luvun Kaliforniasta.

- Suomeen laji rantautui 1970-luvulla.

- Erittäin tekninen ja fyysinen laji, joka perustuu kehonhallintaan sekä erilaisten temppujen tekemiseen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?