Aikaisin tiistaiaamuna 16. syyskuuta Rautalammilta asti alkanut kyyditys päättyi puolilta päivin hyvin Lempäälässä. Kaikki 374 kappaletta kutuasuista, mustaselkäistä istutustaimenta solahtivat rekan kyydissä olleesta säiliöstä suurta vihreää letkua pitkin Herralankoskeen. Muutama yksilö pyrki tovin ajan kovasti takaisin päin kohti kotiveden tuoksua, mutta yksikään istutuskaloista ei noussut vatsa pystyssä pintaan, vaan ne alkoivat hyväkuntoisena välittömästi tutustua uuteen elinympäristöönsä.
Tai kaikki ja kaikki; yhtä piti kädellä tuupata rantavedestä kauemmaksi, kun lajitoverit jo polskivat reippaina näyttäviä ilmalentoja pikkukalan ja muun syötävän perässä. Ujoin taimenkin lähti säikäytettynä kuin hauki makuulta.
Kuokkalan-Kuljun osakaskunnan edellisestä taimenen velvoiteistutuksesta oli kulunut tasan vuosi. Herralankoski on nyt rauhoitettu, ja keskipainoltaan 740-grammaiset ja 40 sentin pituiset taimenet saavat rauhassa alkaa kerryttää elopainoaan. Herralankoskessa taimenen alamitta on 60 senttiä, johon nyt tulleet istukkaat venähtänevät vuodessa, parissa.
Hieman ennen istutusta Pera ja Repe eli Reijo Sumanen ja Pertti Särkkä touhusivat haravoineen ja kahluusaappaineen vuolaasti virtaavassa Herralankoskessa. Mitä ihmettä?
Kunnostustöissä haravoineet osakaskunnan miehet puhdistivat
taimenen kutusoraikkoja, joita he havaitsivat olevan kosken pohjassa ainakin tusinan verran.
Operaatiota edelsi jo edellispäivänä tehty Herralankosken naaraus, joka tuotti pohjasta komean saaliin: ainakin 70 vaappua, toistasataa jigia, saman verran perhoja pääasiassa putkiperhoina, kilokaupalla lyijyä, siimaa ja verkon puolikas. Valtaosa hukatuista vieheistä oli yhdessä ja samassa kasassa jostain mystisestä syystä kosken pohjalle joutuneen ruosteisen rautaputken ympärillä.
Viimeisimmät kommentit