Sari Tanus ajaa kansalaisaloitetta. – Minusta on ollut epäkohta ja vääryys Suomessa, että vakaumus voi olla opiskelu- tai työpaikan ammatinharjoittamisen esteenä. Kuva: Katariina Rannaste
Voisiko lääkäri tai kätilö tulevaisuudessa kieltäytyä raskauden keskeyttämisestä? Tällä hetkellä Suomessa terveydenhuollon henkilökunnalla ei ole vakaumuksensa perusteella oikeutta kieltäytyä suorittamasta aborttia. Tamperelainen gynekologi Sari Tanus ajaa lakialoitetta, jolla terveydenhuollon henkilökunnalle saataisiin oikeus olla suorittamatta sitä.
Tanus työskenteli Lempäälässä gynekologina vuodesta 2000 viime vuoteen asti. Nykyään hän toimii Tampereella muun muassa Tugissa, Uudessa gynekologikeskuksessa.
– Nykyisen aborttilain pykäliä ei tällä muuteta eikä olla viemässä naisilta oikeuksia. Sen sijaan haluaisin aborttilakiin yhden uuden pykälän, jonka mukaan vakaumuksen vuoksi hoitajat, kätilöt ja lääkärit voisivat kieltäytyä osallistumasta raskauden keskeytykseen oman eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella niissä tapauksissa, joissa raskaana olevan henki ei ole vaarassa.
Nykyinen lainsäädäntö sotii Tanuksen mukaan eurooppalaista linjausta vastaan. Suomen lisäksi vain kolmessa muussa EU-maassa: Ruotsissa, Bulgariassa ja Tshekissä, niin sanottu omantunnonvapaus ei ole voimassa.
– Euroopan neuvosto on antanut päätöslauselman, että hoitohenkilöstöllä on oltava mahdollisuus ilman rangaistuksen tai syrjinnän pelkoa olla osallistumatta elämän lopettamiseen. Myös Maailman lääkäriliitto ja kansainvälinen gynekologiyhdistys kannattavat sitä. Uskonnon ja omantunnon vapaus taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa, Tanus perustelee.
– Suomessa korostamme puheissamme, ettei syrjintää iän, rodun tai vakaumuksen vuoksi saa olla, mutta samanaikaisesti täällä sitä on. Aloitteessa olemme lähteneet siitä, että Suomessakaan vakaumus ei saa olla opiskelun tai työpaikan ammatinharjoittamisen esteenä.
Joutuu kovettamaan itsensä
Pitääkö alalle sitten ylipäätään lähteä, jos raskauden keskeytystä ei pysty tekemään? Tätä moni on kysynyt Sari Tanukselta. Abortit ovat Tanuksen mukaan kuitenkin pieni osa gynekologian alasta tai kätilöiden työstä, joten ei ole oikein, että se olisi este ammattiin valmistumiselle.
– On väärin ja epäoikeudenmukaista, että koko laaja ammatti-ala suljettaisiin jonkun yksittäisen asian takia pois niiltä, jotka eivät voi siihen osallistua.
Tanuksen mukaan moni haluaisi gynekologiksi tai kätilöksi, mutta hakeutuu muille aloille havahduttuaan, että työhön voi kuulua raskauden keskeytyksetkin. Moni on myös uudelleenkouluttautunut.
– Kätilöt, jotka joutuvat hoitamaan pitkälle edenneiden raskauksien abortointia, ovat joutuneet kovettamaan itsensä, väittää Tanus.
– Asiaan liittyy tavattoman paljon työntekijöiden tuskaa ja ahdistusta. He eivät uskalla sanoa mitään ääneen, koska he pelkäävät työpaikan menetystä. Se on työhyvinvointia ja terveyttä ajatellen iso riskitekijä.
Tietoa vaihtoehdoista ja lyhyt harkinta-aika
Aiheuttaisiko omantunnonvapaus sitten hoitohenkilöstön keskuudessa skismaa, kun toiset voisivat vedota vakaumukseensa toisten joutuessa suorittamaan raskauden keskeytykset? Tanus toteaa, ettei vastuuta abortoinnista olla sysäämässä kenenkään kannettavaksi. Aloitteessa hän esittää, että raskauden keskeytykset voitaisiin tehdä tietyin alueellisin järjestelyin.
– Synnytyksille ja raskauden keskeytyksille voisi olla omat paikkansa ja tekijänsä. Lakialoitteeseen emme ole halunneet määrittää tarkemmin, missä ja kuka ne hoitaisi, koska asia riippuu terveydenhuollon yksiköstä. Järjestely toimii jo nyt joidenkin työpaikkojen sisällä hyvin. Kun abortoinnit olisi keskitetty, henkilökunnan ei pienissä yksiköissä tarvitsisi miettiä, tuleeko työvuorossa synnytys vai raskauden keskeytys.
Parasta Tanuksen mukaan olisi, jos raskauden keskeytyksiä ei jouduttaisi tekemään niin paljon kuin joudutaan. Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 raskaudenkeskeytystä, noin 10 prosenttia niistä tehdään vuoden sisällä synnytyksestä. Hän toivoo aborttien lukumäärän laskevan, ensisijaisena keinona hän pitää ehkäisyä.
– Äitiys- ja ehkäisyneuvolassa sekä oppilaitoksissa annettavaa neuvontaa olisi terästettävä.
Kysymykseen siitä, voisiko uskonnolliseen ryhmään, joka ei hyväksy ehkäisyn käyttöä kuuluva henkilö kieltäytyä tarjoamasta ehkäisyvaihtoehtoa, on Tanuksella selvä vastaus: tällaisen henkilön ei kannata hakeutua ehkäisyneuvolaan töihin.
– Jos nainen harkitsee aborttia, ensimmäisen tapaamisen hoitohenkilökunnan kanssa pitäisi olla sellainen, jossa ei vielä päätetä mitään. Odottava kertoisi tilanteensa, lääkäri tekisi tutkimuksen ja kävisi vaihtoehdot läpi, joista raskaudenkeskeytys on yksi. Toinen vaihtoehto on raskauden jatkaminen, ja kolmas synnyttäminen ja lapsen antaminen adoptioon.
Viimeisimmät kommentit