Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 puhutti Vesilahden kunnanvaltuustoa 26. tammikuuta.
Pertti Uusi-Erkkilä (kesk.) kertoi pettyneensä rakennesuunnitelmaan ja totesi, ettei seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki ole ottanut riittävästi huomioon valtuuston toiveita ja huolia. Uusi-Erkkilää huoletti erityisesti kunnalle epäedulliset lukujen pyöristykset sekä se, ettei rakennesuunitelmassa oteta huomioon haja-asutusalueen rakentamista.
– Jos tällaisia lukee joku, joka meille aikoisi muuttaa, joko yrityksensä tai asumisensa, niin hän katsoo, että eihän tämä ole kehittyvää aluetta. Miksi tänne muuttaisi? Tämän suunnitelman mukaan meillä olisi vain lähipalvelukeskus ja lähipalvelukeskus ei sisällä kovinkaan paljon kunnallisia palveluita. Koululuokat yhdestä kuuteen, esiopetus, kouluterveydenhuolto. Ei terveyskeskusta, ei terveysasemaa, ei kirjastoa, ei ihan kauheasti mitään. Keskuskaupungin näkökulmasta tämä on varmasti hyvä suunnitelma, mutta meidän näkökulmasta tämä ei ole ihan onnistunut.
Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi vastasi Uusi-Erkkilälle, että kunnalle epäedullisesti pyöristetyt luvut koetetaan saada rakennesuunnitelmaan oikein teknisen korjauksen kautta.
– Lähipalvelukeskusesta on luotu tietty kriteeristö ja vaikka siellä ei nimenomaisesti ole terveyskeskusta, -asemaa tai yläastetta mainittu, niin ei se sitä tarkoita, etteikö niitä voi olla. Meillä on nippu asioita, jotka eivät yletä sinne seuraavaan luokkaan. Tällaista rajanvetoa se on. Mutta tuo huoli, jonka Uusi-Erkkilä esitti, on sinänsä aiheellinen, Paloniemi totesi.
Mika Allén (kok.) muistutti, ettei rakennesuunnitelma ole oikeudellisesti sitova sopimus vaan suunnitelma, miten maankäyttöä edistetään.
– Niin kauan kun Vesilahden kunta on itsenäinen kunta se päättää mitä palveluja se tuottaa ja myöskin sen miten ja mihin rakennetaan. Mutta se uhkakuva mikä tästä ilmenee Vesilahden kirkonkylän käsittelemisenä lähipalvelukeskuksena osoittaa varmastikin sitä ajattelumallia, mikä Vesilahden asema olisi osana Suur-Tamperetta.
Uusi-Erkkilä esitti seutuhallitukselle kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajien allekirjoittaman ponnen. Ponnessa Vesilahden kunnanvaltuusto korostaa, että myös taajamien ulkopuolisilla alueilla on vireää elämää ja näille alueille on tulevaisuudessakin mahdollistettava luonnollinen haja-asutusrakentaminen sekä maatalouden rinnalla muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen.
Ei muutoksia johtajistossa
Vesilahden valtuuston puheenjohtajisto pysyi entisellään. Puheenjohtajana jatkaa Mervi Lumia (kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Harri Penttilä (kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana Ari Perämaa (ps.). Myös kunnanhallituksen kokoonpano säilyi samana. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Arvela (kesk.) ja varapuheejohtajaksi Esko Halme (kok.). Jäseninä jatkavat Leena Kurki (kok.), Marko Lounasranta (sd.), Anna Paavilainen (kesk.), Eija Pennanen (sit.) ja Pertti Uusi-Erkkilä (kesk.).
Kunnanvaltuusto myönsi eron luottamustehtävistään kunnanvaltuutettu Mauri Rannalle ja varajäsen Tiina Jutilalle. Rannan tilalle kunnanvaltuustoon nousi Martti Koivisto (ps.) ja ensimmäiseksi varavaltuutetuksi Petteri Siekkinen. Jutilan tilalle varavaltuutetuksi nousi Anneli Kesola (kok.).
Pitkään vireillä ollut Järvenrannan asemakaava hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. Lisäksi valtuusto puolsi 400 000 euron lainan takaamista Länsi-Vesilahden VPK:lle. Lainan turvin Länsi-Vesilahden VPK rakentaa itselleen uuden paloaseman Ylä-Narvantien ja Vesilahdentien risteykseen. Kunta saa ensisijaiset kiinnitykset kiinteistöön.
Viimeisimmät kommentit