Kottaraiset palasivat Laukon pesäpöntöille

Ensimmäiset kottaraiset ovat palanneet talvehtimisalueiltaan Lounais-Euroopasta ja Brittein saarilta. Laukossa, Hinsalassa ja Sakoisilla kottaraisia pesii laidunten reunapuiden  ja tolppien pöntöissä  kymmeniä pareja. Pikkuinen kalkkiroiske etuseinässä ja  ruoka emon nokassa paljastaa , että pöntössä on jo poikasia. Kuva: Kari Isokivijärvi

Ensimmäiset kottaraiset ovat palanneet talvehtimisalueiltaan Lounais-Euroopasta ja Brittein saarilta. Laukossa, Hinsalassa ja Sakoisilla kottaraisia pesii laidunten reunapuiden ja tolppien pöntöissä kymmeniä pareja. Pikkuinen kalkkiroiske etuseinässä ja ruoka emon nokassa paljastaa , että pöntössä on jo poikasia. Kuva: Kari Isokivijärvi

Kevään airueet, kottaraiset palasivat Vesilahdessa Laukon tutuille laitumille 16. maaliskuuta. Mikko ja Tiina Vuoristo seurasivat Laukossa tulvalammen reunamilla neljää kottaraista sekä seitsemää töyhtöhyyppää. Hinsalan Kinnarissa ruokaili samana päivänä kaksi kanadanhanhea.

Mikko Honkiniemi on asentanut useita kymmeniä kottaraispönttöjä Laukon hevoslaitumien reunapuihin, Hinsalaan ja Sakoisille. Kottarainen on hyväksynyt pöntöt kiitollisena, sillä lähes kaikki pöntöt ovat olleet asuttuina. Kun kottaraisen poikaset lähtevät maailmalle jo toukokuun lopussa täysin lentokykyisinä, pönttöihin ovat asettuneet heti uudet asukkaat, tervapääskyt. Hyviä asuntoja ei kannata pitää tyhjillään!

Kottaraiskanta oli vielä 60-luvulla puoli miljoonaa, mutta 70-luvulla kanta romahti dramaattisesti 75 prosenttiin. Pesimäkanta on nykyisin hiljalleen nousemassa ja kannan suuruudeksi arvioidaan 60 000 paria. Laji on uhanalaisluokituksessa edelleen silmälläpidettävä, eikä lajin entisaikojen runsaus palanne enää.

Kaunis punarinta ilahdutti 21. maaliskuuta Riuttankulmalla Kirsi Rekolan piharuokinnalla. Kuva: Kari Isokivijärvi

Kaunis punarinta ilahdutti 21. maaliskuuta Riuttankulmalla Kirsi Rekolan piharuokinnalla. Kuva: Kari Isokivijärvi

Syynä kottaraiskannan romahdukseen pidetään karjatilojen ja niiden sopivien laidunten vähenemistä sekä maatalouden tehostumista. Joillain talvehtimisalueilla kottaraisia metsästetään ja lajin yöpymisruovikoita hävitetään.

Kottarainen suosii laidunmaita sekä matalakasvuisia niittyjä, joista se kantaa väsymättä poikasilleen lieroja, kovakuoriaisia ja vaaksiaisen toukkia. Laukon laajat hevoslaitumet sekä Sakoisen karjalaitumet ovat kottaraisille ihanteellista elinpiiriä.

Kottarainen kärsii kolopesijänä pesäpaikkapulasta ja laji hyväksyy helposti sille rakennetut pöntöt. Korkeus 35-40 cm, lentoaukon halkaisija 45-50 mm ja sisätilan suuruus vähintään 15 x 15 cm. Pöntöt kannattaa laittaa hevos- ja karjatilojen läheisyyteen ja isojen peltoaukeiden reunamille.

Ensimmäiset kiurut palasivat Vesilahden Koskenkylään 15. maaliskuuta. Kevään harvinaisuus, pikkujoutsen, näyttäytyi 18. maaliskuuta Laukossa, jossa Jani Vastamäki löysi linnun viiden laulujoutsenen seurasta. Kaunis punarinta piipahti Riuttankulmalla 21. maaliskuuta Kirsi Rekolan piharuokinnalla. Lintu on talvehtija tai varhainen muuttaja.

 

Hannu Järvinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?