Kamppailija ei kiusaa

Piippo-keskuksessa oli maaliskuun lopulla kamppailulajien seurojen edustajia koolla kiusaamisen vastaisen kampanjan tiimoilta. Tuomas Vaskisalmi (selin) veti treenit. Kuva: Kati Lampi

Karatesalin tatamilla Piippo-keskuksessa Lempäälässä oli torstaina 26. maaliskuuta tiivis tunnelma, kun kuutisenkymmentä kamppailijaa kokoontui treenaamaan yhdessä. Lempäälän Shotokan Karate ry oli kutsunut Kamppailija ei kiusaa -kampanjan Tuomas Vaskisalmen vetämään treenit sekä keskustelemaan, miten kiusaamisen tunnistaa ja miten siihen voi puuttua. Mukana olivat myös samalla salilla harjoittelevat Tampereen Judo ry:n junnujudokat valmentajineen sekä Combat Hapkidon valmentajat.

Valtakunnallisessa kampanjassa pyritään löytämään ja antamaan käytännön työkaluja kiusaamisen ehkäisyyn. Kamppailija on kaikkien kaveri ja puuttuu kiusaamistilanteisiin, jos sellaisia havaitsee.  Kaikki Suomen suurimmat kamppailulajien liitot ovat lähteneet mukaan kampanjaan.  Kamppailulajien parissa opitaan sosiaalisia taitoja, paineensietokykyä, itsehillintää sekä toisten huomioimista. Lasten ja nuorten itsetunto kasvaa yhdessä koettujen onnistumisien ja pettymyksien kautta.

Lempäälän Shotokanin karatekat kymmenvuotiaasta viisikymppiseen olivat täysillä mukana Vaskisalmen vetämissä peleissä ja leikeissä, joissa alun tutustumisleikit rikkoivat tehokkaasti jään. Vaikeaa pysyä vakavana, kun omat valmentajat leikkivät torakkaa tai takovat rintaansa gorillana… Tuomas Vaskisalmi muistuttikin, että myös aikuisille on tärkeää säilyttää taito leikkiä ja heittäytyä mukaan.

Vaskisalmi toi esiin ruohonjuuritason ongelmat. Kentällä on kiire. Toiminta perustuu useimmiten vapaaehtoistyöhön, aikataulut ovat tiukat ja joka lajilla on luonnollisesti omat urheilulliset ja lajitekniset tavoitteensa.

– Vaikka tuntuu, että aika ei riittäisi, on syytä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, millaisia harrastajia ja urheilijoita me haluamme kasvattaa, hän sanoo.

–Jos kohtaamme kasvatustyöhössä lapset ja nuoret antaen heille aikaa niin paljon kuin tarvitsee, saamme hyviä tuloksia – urheilijoita, joiden arvomaailmasta voimme olla ylpeitä.

Tuomas Vaskisalmen mukaan helppo tapa vahvistaa lapsen positiivisia mielikuvia kamppailijasta on keskustella yhdessä siitä, millainen kamppailija oikein on.

– Kasvattajina, aikuisina ja valmentajina on tärkeää, että ohjaamme lapsia oikeaan suuntaan. Jos lapsi haluaa ja mieltää olevansa kamppailija, hän haluaa myös käyttäytyä niin kuin hyvän kamppailijan kuuluu. Näin mielikuvista tulee todellisia ja ne siirtyvät osaksi lapsen identiteettiä.

Käsiä nousi heti, kun Vaskisalmi kyseli, millainen on juniorien mielestä hyvä kamppailija.

– Ei kiusaa ikinä, reilu, kannustaa toisia, ei puhu selän takana pahaa, ei naura, jos toinen tekee väärin, vaan neuvoo, ei syrji ketään, jos ei heti osaa niin yrittää uudelleen…, juniorit listasivat.

Harrastajilla oli onnistunut, hauska ja ajatuksia herättänyt ilta. Myös valmentajat olivat erittäin tyytyväisiä. Saatiin uusia ideoita omaan valmennustyöhön ja hyviä käytännön välineitä kiusaamisen torjumiseen.

– On hienoa, että saamme osaltamme vietyä eteenpäin viestiä siitä, että kamppailija ei kiusaa. Koskaan. Ei salilla eikä sen ulkopuolella, tiivistää Lempäälän Shotokan Karaten puheenjohtaja Tommi Altonen illan annin.