Vesilahden kunnanvirasto on ollut Erkki Paloniemen työpaikkana vuodesta 1983. Kuva: Erkki Kovisto
Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemi astui virkaansa maaliskuun 1. päivänä vuonna 1994, samana päivänä kuin presidentti Martti Ahtisaari.
– Muuten uramme eivät muistuta toisiaan. Presidenttiytensä jälkeen Nobel-palkittu Mara kunnostautui merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. Minä olen viihtynyt Vesilahdessa, naurahtaa 60 vuotta keskiviikkona 15. huhtikuuta täyttävä Paloniemi.
Paloniemi on vasta toinen vuonna 1869 perustetun Vesilahden kunnanjohtajan virkaan valittu henkilö. Ensimmäinen oli hänen edeltäjänsä, vuonna 1979 kunnanjohtajaksi valittu Jukka Alkio, joka toimii edelleen Laitilan kaupunginjohtajana. Paloniemi aloitti Vesilahden kunnansihteerinä jo vuonna 1983. Ennen kaksikkoa vastaavista tehtävistä huolehtivat pienen kunnan kunnansihteeri ja kulloinenkin kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Pienehkö Vesilahti on edelleen, mutta kunnan väkiluvun kasvu Tampereen kaupunkiseudun imussa on ollut merkittävää. Paloniemen virkauran aikana se on kasvanut 50 prosentilla 3 000:sta nykyiseen noin 4 500:een.
– Välillä kasvu on ollut liian rajua, jopa kolme, neljä prosenttia. Väkiluku kasvaa nyt hallitusti.
Sees vaihe investoinneissa
Helmikuussa 2014 Ilta-Sanomat uutisoi Vesilahden olevan hyvinvoinnilla mitattuna maan parhaiten voiva kunta. (Maakunnan kunnista toiseksi parhaiten voitiin Lempäälässä, joka ei sijoittunut valtakunnan 20 parhaan kunnan joukkoon.) Niin siitäkin huolimatta, että kovissa investointipaineissa kuntatalous on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana merkittävästi tiukentunut. Nyt Vesilahdessa on jouduttu turvautumaan talouden tasapainottamistoimiin.
Kouluja on jouduttu lakkauttamaan. Terveyskeskuksen vuodeosasto on siirretty Pirkkalaan. Paloniemi sanoo suoraan, että kasvuohjautuvaa kuntataloutta osoittavat nousevat käyrät ovat löytäneet lakipisteensä.
– Toimintaympäristö on nyt muuttunut sellaiseksi, että tiukoissa raameissa mennään. Vesilahdessa on ollut paljon investointeja samaan aikaan, kun valtio veti rahahanojaan kiinni. Nyt onneksi talouden tasapainottamisohjelma alkaa purra. Toivottavasti valtiovalta ei enää tuota uusia yllätyksiä, Paloniemi huokaa.
Edellytykset Vesilahden kukoistukselle eivät ole Paloniemen mukaan kadonneet mihinkään. Kunnan sijainti on erinomainen ja tunnusluvut terveitä. Kuntalaisista esimerkiksi lähes neljäsosa on alle 15-vuotiaita.
– Syntyvyys on suurempaa kuin kuolleisuus ja työttömyysluvut ovat Pirkanmaan alhaisimmat.
– Koulukeskus alakoulun remontteineen, terveydenhuollon tilat ja Narvan koulun laajennus on saatu valmiiksi. Narvan päiväkoti rakennetaan tämän vuoden aikana. Myös kiistellyn kirjaston rakentaminen käynnistyy viimeistään vuoden 2016 aikana. Niiden jälkeen isot investoinnit on suurelta osin tehty eikä uusia vastaavia saman kokoluokan investointeja ole näköpiirissä. Investoinneissa vallitsee sees vaihe, sanoo Paloniemi todeten, että seuraavaksi tiestöt olisi saatava kuntoon.
– Vesilahti on luvannut 360 000 euroa Kirkonkylä-Narva -tiehen, jos hanke vain saa tuulta alleen.
Eläkkeelle viimeistään 2019
Seutukuntayhteistyö on entisestään syventynyt, ja kunnanjohtajan tehtävien hoidossa verkottuminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on muodostunut yhä leimaa antavammaksi. Entisestään laajeneva ja syvenevä yhteistyö voi Paloniemen mukaan johtaa joskus tulevaisuudessa siihen, kuntien rajat hälvenevät.
– Vaarana ja varoittavina esimerkkeinä kuntaliitoksissa on, että liitoksen pienempi osapuoli jää reuna-alueella ja alkaa kuihtua ja näivettyä. Ehkä niin olisi käynyt muutenkin, mutta kuntaidentiteettiä heikentävä kuntaliitos on saattanut nopeuttaa kehityskulkua.
Kuntaliitoksia tulee Paloniemen mukaan lähivuosina. Niitä olisi tullut enemmänkin, ellei väistyvä hallitus olisi sekoittanut pakkaa suurella kuntarakenneuudistushankkeellaan.
– Jos valtiovalta käyttää pakkoliitosmahdollisuutta, niin kuin nyt, ainoastaan kriisikuntiin, Vesilahti säilyy itsenäisenä kuntana myös jatkossa. Perusasiat ja -palvelut ovat kunnossa. Itsenäisenä säilyminen edellyttää tietysti myös sitä, että kuntapäättäjät ja kuntalaiset sitä haluavat, sanoo Paloniemi, joka olettaa, uskoo ja luottaa siihen, että hänelle aikanaan valitaan seuraaja itsenäisen Vesilahden kunnanjohtajaksi.
Paloniemen kollegalle ja hyvälle ystävälle, naapurikunta Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle on parhaillaan haussa seuraaja. Toukokuussa 65 vuotta täyttävä Viitasaari jää tänä vuonna eläkkeelle.
Viisi vuotta nuoremman Paloniemen virallinen eläkkeellejäämisajankohta puolestaan on neljän vuoden päästä vuonna 2019. Jos kuntarakenneuudistus olisi toteutunut, hän oli päättänyt siinä tapauksessa jäädä eläkkeelle jo aiemmin, vuonna 2017.
– Siinä tapauksessa, että kuntarakenneuudistus olisi tuonut suur-Tampereen. Se hanke on nyt haudattu, mutta olisi toteutuessaan ollut minulle luonteva ajankohta antaa tilaa nuoremmille.
Nykyhallitus aiheutti kuntarakenneuudistuksineen ja sotesotkuineen Paloniemen mukaan paljon turhaa työtä, josta toivottavasti voidaan ottaa jotain opiksi. Uudelta eduskunnalta ja hallitukselta hän odottaa päätöksiä, jotka turvaavat kuntien menestymisen edellytykset.
– Päättäjien toiminnan pitäisi olla johdonmukaista ja pitkäjänteistä, kuntien ääntä kuulevaa. Nyt edettiin väärin päin. Sen jälkeen kun päätökset on tehty, tilanne pitäisi rauhoittaa ja elää päätöksen mukaan.
Paloniemi toivoo, että kuntien tehtävämäärä ei enää nykyisestä lisättäisi. Kokeilemisen arvoista voisi olla niiden vähentäminen. Hän ei osaa sanoa, mitkä tehtävät voisi ottaa pois kuntien vastuulta. Yksi selvittämisen arvoinen asia voisi olla kunnille kalliiksi tulevan erikoissairaanhoidon siirtäminen valtiolle.
– Jos se siirtyisi valtiolle, kuntatalouden haavoittuvuus vähenisi. Työllisyydenhoito vastaavasti voisi hyvin kuntien hoidettavaksi, edellyttäen, että siihen osoitettaisiin myös pelimerkit. Kunnallisten palveluiden tuottamisessa rahoituskuilun kattaminen on iso ongelma.
Merkkipäivänä Roomassa
Merkkipäivää Paloniemet viettävät matkalla Roomassa. Samalla Erkki Paloniemi saa tuntumaa saapasvaltioon, lentopallon ensi syksyn Euroopanmestaruuskisojen isäntämaahan.
Sinne hän matkaa lokakuussa tutussa kaveriporukassa seuraamaan Suomen joukkueen edesottamuksia.
– Se on seitsemäs arvokisaturnaukseni, sanoo lionsliiton valtakunnalliseen lentopalloturnaukseen Saloon huhtikuun lopulla matkaavan LC Vesilahden joukkueen passari.
Erkki Paloniemi, 60 v.
Syntyi 15.4 1955 Kuusamossa viisilapsisen perheen esikoisena.
Vietti lapsuuden ja nuoruuden Pudasjärvellä.
Valmistui hallintotieteiden maisteriksi 1983 Tampereen yliopistosta.
Vesilahden kunnansihteeriksi vuonna 1983, Vesilahden kunnanjohtajaksi vuonna 1994.
Puoliso tilitoimistoyrittäjä Pia Paloniemi. Kaksi aikuista lasta.
Harrastaa lentopalloa, sulkapalloa, penkkiurheilua ja lionstoimintaa.
Oho: puhuu hyvää saksaa.
Viimeisimmät kommentit