Juuso Lähdekorpi, Pekka Murto ja Anne-Maija Hakala ovat innoissaan musiikin merkityksellisestä roolista näytelmässä.
Uudessa juttusarjassa seuraamme kuinka näytelmä syntyy. Sarjassa kuvataan Elinan surma-näytelmän valmistumista käsikirjoituksen kirjoittamisesta kantaesitykseen. Näytelmä saa myös uuden sille vartavasten tehdyn musiikin.
– Musiikilla on tärkeä rooli syyskuussa Teatteri Kurjessa ensi-iltaan tulevassa näytelmässä. Elävä musiikki täydentää ja vahvistaa näytelmän kertomusta ja tunnelmaa, näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Noora Kylliö kuvailee.
Vesilahtelainen Kylliö otti yhteyttä noin vuosi sitten vanhaan bändikaveriinsa, laulaja ja lauluntekijä, Pekka Murtoon. Kylliö halusi tulevalle näytelmälle oman musiikin.
– Tavoite oli saada nykyaikaisia lauluja, joissa on keskiajan henki.
Murto kiinnostui projektista ja sen historiallisesta aiheesta. Käsikirjoituksen lukemisen jälkeen alkoi musiikin luova työstäminen.
Elinan surmaruno on kiertänyt satoja vuosia Vesilahden alueella ihmisten keskuudessa. Elias Lönnrot ensimmäisenä kirjoitti surmarunon kokonaisuudessaan ylös Laukossa ollessaan 1800-luvun alkupuolella. Elinan Surmasta kertovat näytelmät pohjautuvat surmarunon tarinaan. Tarina sisältää vahvoja tunteita; rakkautta, intohimoa ja mustasukkaisuutta.
– Lähestyin laulujen tekemistä ajatuksella, että olen tekemässä lauluja jotka näytelmään sopimisen lisäksi kunnioittavat surmarunon tarinaa ja henkeä, Murto kuvailee.
Näytelmän bändin Pekka on kerännyt luottomuusikkoystävistään. Ihan mahtavaa, että saamme perussoittimien lisäksi kuulla viulua ja selloa. Naislaulajaksi lauluihin toivoin bändikaverini Anne-Maija Hakalan, jolla on rooli myös itse näytelmässä, ohjaaja Kylliö kertoo.
Näytelmän orkesteri koostuu pääosin pirkanmaalaisen WJB-yhtyeen jäsenistä. Hakalan ja Murron lisäksi kokoonpanossa ovat Elina Leiponen, Hanna Leiponen-Syyrakki, Juuso Lähdekorpi, Katri Toivonen ja Olli Vesisenaho. Näytelmän ääni- ja valomaailmasta vastaavat Ismo Paananen, Helge Lemetti ja Kari Kanarva. Heidän ja lavastuksen työprosessista kuulemme juttusarjassa myöhemmin.
Murto ja Hakala kävivät viime syksynä Kylliön luona esittämässä kaksi näytelmään tehtyä laulua.
– Viaton Ruusu-häävalssi oli täydellinen. Anne-Maijan upea ääni ja tulkinta kruunasi laulun. Liikutuin kyyneliin. Luulen, että tämä valssi tulee soimaan tulevaisuudessa myös vesilahtelaisissa häissä, Kylliö muistelee.
Murron mukaan Viaton Ruusu -laulun sanoitus perustuu surmarunon alkukohtaukseen, jossa Laukon kartanon herra Klaus Kurki tulee sadan ratsumiehen kanssa hakemaan talonpojan tyttären Suomelan Elinan vaimokseen.
– Lauluun on myös yhdistetty Kylliön kirjoittaman näytelmän esille tuoma Elinan ja hänen läheisen ystävän Uolevin vahva yhteys, kertoo Murto.
– Toivoin Pekalta myös mahtipontista, tunnevahvaa ja traagista laulua mustasukkaisuudesta, Kylliö kertoo.
Murron kynästä ja kitarasta syntynyt Kurkien Laulu on duetto, jonka tehtävä näytelmässä on saattaa yleisö surmateon loppukohtaukseen. Se on laulu, jota lauletaan herkkyydellä ja mustasukkaisella hulluudella. Näytelmässä laulun esittävät duettona Hakala ja Murto.
– Laulun sanoitus on syntynyt alkuperäisen surmarunon ja näytelmän käsikirjoituksen synnyttämistä mielikuvista. Surmarunossa ja näytelmässä Laukon herraan rakastunut Kirsti saattaa valheillaan Klaus Kurjen raivoisan mustasukkaisuuden valtaan. Laulun tarina perustuu näytelmän viimeisen yön surmaa edeltäviin tapahtumiin, Murto valaisee laulun syntytaustoja.
Elinan surma -tarinaa on aikanaan kerrottu runon muodossa eteenpäin kansan keskuudessa.
– Tekemieni laulujen kautta minä kerron historiallisen tarinan omalla tavallani eteenpäin, Murto sanoo.
Teksti: työryhmä
Kuva: Noora Kylliö
Viimeisimmät kommentit