Vetouistelua harrastavalla Jouni Nääjärvellä vieheet pysyvät järjestyksessä. Kuva: Erkki Koivisto
Tampereen ja Lempäälän välinen Pyhäjärvi on Pirkanmaan suosituimpia kalavesiä. Pyhäjärvelle myytiin vuonna 2014 yli 500 viehekalastuksen yhtenäislupaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli seitsemän prosenttia. Myös muu kalastus ja ravustus on alueella vireää.
Pirkkalan kalastusalueen myymä Pyhäjärven viehekalastuksen yhtenäislupa-alue on laajentunut keväästä 2015 alkaen merkittävästi. Pirkkalan edustalla Villilänselän alueella Turrin ja Pereensaaren välinen vesialue on liitetty yhtenäislupa-alueeseen kalastusalueen tekemillä selvittelysopimuksilla Pirkkalan kalastusseuran ja Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen kanssa.
– Lupa-alueen laajeneminen tarjoaa erityisesti vetouistelijoille yhä paremmat kalavedet yhdellä kalaluvalla. Alueella on enää vain muutama pieni yksityisvesipalsta, joka ei ole luvan piirissä, sanoo Pirkkalan kalastusalueen isännöitsijä Ismo Kolari.
Hahkalanvuolteessa kuhan rauhoitus 1.1–15.6.
Pyhäjärvi kuuluu maan parhaisiin kuhavesiin. Viime vuosina kuhakanta on ollut erityisen vahva. Myös tulevaisuus näyttää hyvältä. Vaikka kuluva alkukesä on ollut viileä, 2010-luvulla on ollut suotuisia kesiä kuhan lisääntymisen kannalta. Helteisten kelien ansiosta kesät 2010, 2011 ja 2014 olivat erityisen potentiaalisia kuhanpoikasten eloonjäännin kannalta. Kuhasaaliit ovat jatkossa runsaita.
Kuhakannan luontainen uusiutuminen on lähtökohtana Pyhäjärven kalastuksen ja hoidon järjestämisessä. Kuhaistutuksista käytännöllisesti katsoen luovuttiin vuosituhannen vaihteessa, koska reilusti yli miljoona markkaa (noin 200 000 €) kustantaneet istutukset todettiin kannattamattomiksi. Sen jälkeen Pyhäjärven kuhakanta on Kolarin mukaan vain vahvistunut.
Luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi Pirkkalan kalastusalue on jatkanut Lempäälän Hahkalanvuolteen ja Nokian Luodonsaaren ympäristön rauhoituspiirien toimintaa vuosille 2015–24. Vuonna 2015 rauhoituspiirit toimivat entisillä alueilla, ja viimeinen rauhoituspäivä oli maanantai, 15. kesäkuuta. Hahkalanvuolteen rauhoituspiiri laajenee alueellisesti ja ajallisesti. Vuodesta 2016 alkaen rauhoitusaika on Hahkalassa 1.1.–15.6. Näillä pienialaisilla kuhan kutualueille perustetuilla rauhoituspiireillä kuhakannan luonnollinen uusiutuminen turvataan ilman, että kalastukselle koituu suurempaa haittaa.
Kalastusluvat kuntoon kesälomalle
Kalastusmaksut jäävät usein maksamatta satunnaisesti kalastavilta. Luvat on kuitenkin yllättävän helppo hoitaa kuntoon. Maksut kannattaa maksaa, sillä varoilla rahoitetaan muun muassa kalakantojen hoitoa. Muutaman vuoden takaisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan vain alle puolet vapaa-ajankalastajista maksaa kalastuksenhoitomaksun. Tavallisimmin maksu jää maksamatta satunnaisesti kalastavalta.
Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita lupia. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina luvan, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Viehekalastusta harrastavan 18–64-vuotiaan on maksettava kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu tai paikallinen kalastuslupa. Verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.
Vetouistelu tarjoaa Jouni Nääjärvelle vastapainoa ja vaihtelua tehdastyöskentelylle. Kuva: Erkki Koivisto
Metalliverstaasta ulapalle
60-hevosvoimainen perämoottori antaa vauhtia tänä keväänä ostetulle, vuoden 2007 Silver-lasikuitupaatille ja sen lempääläläiselle kipparille Jouni Nääjärvelle. Vetouistelua harrastava Nääjärvi löytää itsensä kalastamassa useimmiten lähivesiltä Toutosenselältä, Hahkalanvuolteesta, Kierimonsalmesta ja Salonsaaren takaa Palhon selältä. Vesille hän suuntaa kelien salliessa usein suoraan töistä.
– Vielä vaimo on antanut luvan.
– On mukavaa saada kalaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Vesillä tulee samalla tarkasteltua luontoa; tänä kesänä olen nähnyt jo haikaroita, ruskosuohaukkoja ja kalasääsken kalastamassa. Pääasia on, että pääsee raikkaaseen ulkoilmaan. Olen päivät pimeästä ja tunkkaisesta hallita, sanoo Sandvikin Tampereen tehtaalla vuorotöissä työskentelevä Nääjärvi.
Nääjärvi kalastaa pääasiassa kuhaa, ahventa ja haukea. Viimeksi saaliiksi jäi 1,2 kiloinen ja 44 sentin mittainen kirjolohi – melkein kotilaiturista.
– Kun kalaa saan, se laitetaan ja syödään.
Toisinaan hän käy kalassa ennen töihin lähtöäänkin. Keväällä hän sai kerran neljä mitat täyttävää kuhaa puolessa tunnissa. Miehelle tuli kiire perata ja valmistella kalansa ennen kuin piti lähtyeä päivän töihin.
Viikko sitten maanantaina päättyneeseen kuhan rauhoitusajan päättymiseen Hahkalanvuolteessa Nääjärvi ei ehtinyt mukaan, mutta paikan päällä oli ollut kymmenkunta venekuntaa, joista kukin nosti aamuyön tunteina kolmen ja neljän välillä kuiville keskimäärin 2–3 mittakuhaa.
Nääjärven kalastuslupa on veneen kuomun alla heti valmiina näytettäväksi, kun lupaa tullaan kyselemään. Muovitaskussa on toisella puolella yhtenäislupa ja kääntöpuolella tosite valtion kalatuksenhoitomaksusta.
– Kalapassi on näille vesille hyvä systeemi. Sillä saa pitää veneessä yhtä aikaa useampaa vapaa, mikä riittää minulle, sanoo kerrallaan yleensä kahta vapaa käyttävä Nääjärvi.
Viimeisimmät kommentit