Tekstiilikierrätys alkaa Lempäälässä syyskuussa

Risainenkin vaate kelpaa

Rikkinäiset tekstiilit tuovat tänne kohta työtä. Maarit Hälikkä (vas.) ja Nina Vallius harmittelevat, että vanhoja tekstiilejä heitetään esimerkiksi kuolinpesistä suoraan kaatopaikalle. – Kun mielikuvitusta vaan on, niin vanhasta sateenvarjosta saa vaikka kassin. Kuva: Katariina Rannaste

Rikkinäiset tekstiilit tuovat tänne kohta työtä. Maarit Hälikkä (vas.) ja Nina Vallius harmittelevat, että vanhoja tekstiilejä heitetään esimerkiksi kuolinpesistä suoraan kaatopaikalle. – Kun mielikuvitusta vaan on, niin vanhasta sateenvarjosta saa vaikka kassin. Kuva: Katariina Rannaste

Naperonpolulla sijaitseva halli kaikuu vielä tyhjyyttään – ymmärrettävästi, sillä hihoja vasta kääritään. Syyskuun lopulla tilassa pitäisi olla tekstiilijätteen lajittelupisteitä, leikkauspöytiä, myyntilaareja – ja vilske kuin joulupukin pajassa. Toimipaikassa huolehditaan syyskuun lopusta lähtien tekstiilijätteen kierrätyksestä. LeVeTeks-nimisestä hankkeesta vastaa Lempäälän-Vesilahden työttömät ry.

– Kiinteistössä on alkujaan ollut autokauppa ja tämä on toiminut myös ambulanssimiesten varikkona hetkellisesti, Lempäälän-Vesilahden työttömät ry:n toiminnanjohtaja Nina Vallius selvittää Lempäälän Marjamäessä Ideaparkin lähellä sijaitsevan toimitilan taustoja.

Kolme huonetta ja konehallin käsittävä tila ei vaadi Valliuksen mukaan isompaa remonttia. Vain vähän maalia pintaan sekä hyllyjä, kalusteita ja sisustustekstiilejä.

– Tila löydettiin alkukesästä ja vuokrasopimus alkaa syyskuun alusta. Tämä on hyvänkokoinen tila meille, ainakin näin alkuun, Nina Vallius toteaa.

Arvio on, että LeVeTeksin kautta tullaan käsittelemään 25 000 kiloa tekstiilijätettä vuodessa, mutta määrä voi hyvinkin kasvaa. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvan säädöksen mukaan tekstiilijätettä ei saa enää viedä kaatopaikalle.

Naperonpolun tekstiilikierrätys ottaa vastaan ehjää puhdasta tekstiiliä. Siitä osa menee myyntiin myymälään ja osa hyväntekeväisyyteen. Kierrätykseen voi tuoda myös rikkinäisiä, puhtaita vaatteita ja kankaita, jotka sitten käsitellään jatkokäyttöä varten. Tekstiilit lajitellaan, ja niitä myydään eteenpäin tai niistä tehdään uusiotuotteita itse.

– Ei haittaa, vaikka tekstiilissä olisi reikä tai vetoketju rikkinäinen, kunhan se on puhdas, painottaa projektivastaava Maarit Hälikkä.

– Tekstiilit lajitellaan materiaaleittain ja käsitellään sen mukaan, mitä yhteistyökumppanimme haluavat. Toimitamme vaikka farkunlahkeita tai t-paidoista leikattua matonkudetta. Tekstiilejä myydään niin käsityöyrittäjille kuin teollisuudelle, jolloin vaatteista pitää poistaa muun muassa napit ja soljet, naiskaksikko kertoo.

– Lisäksi meillä on materiaalipankki, josta kunnan eri yksiköt saavat tekstiilejä käyttöönsä, esimerkiksi päiväkodit kankaita askarteluihinsa. Yksityishenkilöt voivat ostaa täältä poistotekstiilejä kilohinnalla.

Suunnitelmissa on myös antaa neuvontapalvelua kouluille, päiväkodeille ja taloyhtiöille kierrätyksestä.

– Että se määrä, mikä vaatteita menee luontoon, olisi mahdollisimman pieni, Hälikkä toteaa.

Tekstiilikierrätyksellä on työllistävä vaikutus, koska lajittelu tehdään käsityönä ja uusiotuotteet ommellaan paikan päällä. Nina Vallius arvelee LeVeTeksin työllistävän välillisesti 25 henkeä.

 

Yksi kommentti

  1. mirja welling

    Hei
    Hieno suunnitelma ja takuulla hyödyllistä moneensuuntaan saadaan lisää järkeä.
    Olen käsityöalan moniosaaja ja työtön 59 vuotias .Erittäin mielelläni olisin työssä toiminnassanne.
    Olen kiinnostunut osa aika sekä täyspäivä työstä.
    Erittäin miellelläno tulen käymään ja juttelemaan miten voisimme toisiamme hýödyttää.
    Asun Tampereella n.16km päässä Marjamäestä.

    Terveisin Mirja

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?