Vesilahdentien ja Ylänarvantien risteyksen tienviitoissa lukee ”Narvan lava” ja ”Kotiseutumuseo”. Ensi kesänä omassa viitassaan samassa liittymässä voi komeilla myös ”VPK” tai tarkemmin sanottuna ”Länsi-Vesilahden VPK”.
Narvan seudun vapaapalokunta aloitti tänä kesänä heinäkuussa viikkoa ennen Narvan tämänkesäisiä markkinoita uuden, uljaan paloaseman rakennustyöt 300 metrin päähän itään nykyisestä sijaintipaikastaan. Valmista pitäisi tulla ensi kesänä, työmaakyltin kertoman mukaan arviolta ”noin” kello 15.25 tiistaipäivänä 14. kesäkuuta.
Rakennuttajana toimiva Länsi-Vesilahden VPK osti yksityiseltä maanomistajalta 4 300 neliön tontin Vesilahdentien tuntumassa
osoitteessa Ylänarvantie 34. Sinne kohoaa kerrosalaltaan 369 neliömetrin puolitoistakerroksinen uusi Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloasema numero 22. Laajenemisvaraa tulevaisuutta silmällä pitäen on, sillä rakennusoikeutta jää tontille uudisrakennuksen jälkeen vielä käyttämättä reilut sata neliötä.
Vesilahtelainen Metsäurakointi Vastamaa Oy kaatoi talkoilla sata kuutiota puuta ensin pois. Maat kuorittiin alta pois kookkaaksi keoksi. Kalliota jouduttiin räjäyttämään ja louhimaan mittava määrä, noin 400 kuutiota, ja tilalle tuotiin mursketta. Yksistään louhinnalle tuli 10 000 euron hintalappu.
Rakennustöissä ovat olleet vpk-laisista palokunnanpäällikkö Harri Aaltosen lisäksi sammutusmies Timo Suonsivu. Maanrakennustöissä urakoi Vestokone Oy, niin ikään Vesilahdesta.
Tulevan paloaseman editse kulkevan Ylänarvantien pintaa on jouduttu nostamaan murskeella 80 senttiä. Muussa tapauksessa tonttia olisi jouduttu louhimaan vielä ylimääräisen metrin verran syvemmäksi. Sepeliä meni 500–600 tonnia.
– Onneksi kunta on luvannut osallistua tienkunnostuskustannuksiin, Aaltonen sanoo.
Investointi lainarahalla
Omakustanteisesti toteutettavan paloaseman kokonaiskustannusarvio on 400 000 euroa. VPK:n tarkoituksena on ottaa investointia varten laina.
– Palosuojelurahastolta on mahdollisuus saada avustusta neljäkymmentä prosenttia rakennuskustannuksista. Ei loppusumma VPK:n jäsenten maksettavaksi jää, vaan viime kädessä vesilahtelaisten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen, sanoo Aaltonen.
Paloaseman rakennustyöt ovat nyt siinä vaiheessa, että perustukset pohjineen ja sokkelityöt on tehty. Elementtitoimitus on sovittu, ja seinäelementtien pystyttäminen voi alkaa. Puurunkoisen rakennuksen ulkopuoli on pinnoitettu profiilipellillä.
Talo lämpiää maalämmöllä.
23 metriä pitkään ja 5,5 metriä korkeaan paloasemarakennukseen tulee kolme pysäköintihallia: yksi vuoden 2013 mallia olevaa miehistönkuljetusautoa, toinen sammutusautoa ja viimeinen leveä venettä sekä kärryä varten. Letkutornia paloasemalle ei tule. Rakennuksen päätyyn tulee kaksikerroksinen tila miehistölle sosiaalitiloineen. Yläkertaan palomiehet saavat kuntosalin, jonka kuntoilulaitteet VPK saa lahjoituksena Vesilahden kunnalta. Ne jäivät yli, kun Narvan kuntosalin toiminnan lakkauttamisesta tehtiin kunnassa päätös.
Vanha paloasema tuli tiensä päähän
Nykyinen paloasema sijaitsee Narvan keskustassa kylän pääraitin Tuulikalliontien varrella lähellä koulua. Kunnan omistama kiinteistö on toiminut paloasemana olympiavuodesta 1952.
– Nykyinen asemarakennus on tullut tiensä päähän. Nykyaikaiset autot eivät enää kunnolla mahdu halleihin, ja venettä pitää säilyttää ulkosalla sadevettä keräämässä, Aaltonen sanoo.
Timo Suonsivu korostaa uuden palokunnan olevan sijainniltaan entistä parempi. Palomiesten on nopeampaa tulla paloasemalle, kun ei tarvitse kulkea koko kylän läpi. Hälytysajoonkin pääsee aiempaa vauhdikkaammin, kun vieressä kulkevalla Vesilahdentiellä on 60 km/h nopeusrajoitus.
Länsi-Vesilahden VPK:n hälytysosastoon kuuluu tällä hetkellä 20 vapaaehtoista. Harri Aaltonen uumoilee, että uusien toimitilojen myötä toiminta voisi entuudestaan laajeta. Tilat on ilmastoitu viihtyisiksi eikä paloasema ole aivan tiessä kiinni.
– Uutena toimintana meillä voisi käynnistyä oma nuoriso-osasto, jos vain saadaan vetäjät. Aiemmin siihen ei ole ollut riittävästi tiloja. Uudella pihalla on runsaasti tilaa nuorten harjoitella.
Länsi-Vesilahden VPK:lla on vuodessa noin 60–80 lähtöä, joista puolet ensivasteita. Vesilahdessa toimivien kahden paloaseman, Vesilahden VPK:n ja Länsi-Vesilahden VPK:n välillä vallitsee alueellinen työnjako siten, että hätäkeskuslaitos Porissa päättää kulloinkin tehtävistä. Länsi-Vesilahden VPK suuntaa hälytysajoihin usein myös myös naapurikuntiin.
Viimeisimmät kommentit