Janika Paukkuri miettii vielä, mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Kuva: Ella Virtanen
Yhteishaku käynnistyy 23. helmikuuta. Moni peruskoulua päättävä nuori ei ole varma siitä, mitä tuleman pitää, mutta osa yhdeksäsluokkalaisista tietää jo, mille alalle on suuntautumassa tai missä aloittaa opintonsa ensi syksynä.
– En halunnut lukioon, joten haen ammattikouluun Hervannan elintarvikelinjalle, sanoo 16-vuotias Hakkarin koululainen Milja Mettinen suoraan.
– Tiedän, mikä haluan olla ja pääsen sitä kautta nopeammin työelämään, hän selventää.
Hakkarin koulua käyvä 15-vuotias Janika Paukkuri puolestaan kertoo hakevansa todennäköisesti Lempäälän lukioon yleislinjalle.
– Jos olisin mennyt Tampereen normaalikouluun, olisin hakenut business-linjalle. Lukio oli itselleni kuitenkin luonnollisempi ajatus, sillä en tiedä vielä, mitä haluaisin tehdä ja sieltä on mahdollisuus työllistyä niin moneen paikkaan ja jatkaa opiskeluja sen jälkeenkin, hän toteaa.
Jotkut osaavat sanoa tulevaisuudestaan jo varhain, kun taas osa miettii vielä pitkäänkin, mitä haluaisi tehdä.
– Olen halunnut olla leipuri-kondiittori noin 6.-luokalta asti ja minulla on myös jonkun verran kiinnostusta oman yrityksen perustamiseen, jatkaa Milja.
– Olen miettinyt kirjanpitäjän työtä, mutta voi olla, että mieleni muuttuu vielä monta kertaa seuraavan kolmen vuoden aikana, ajattelee puolestaan Janika.
Merkonomi- ja lähihoitajaopinnot suosituimpia
Hakkarin koulun ja Lempäälän lukion opinto-ohjaaja Suvi Haapalahti kertoo, että viime vuonna Lempäälässä peruskoulunsa päättäneistä ammatilliseen koulutukseen haki 48 prosenttia ja lukioon 51 prosenttia.
– Lempäälässä lukioon hakeneista reilu puolet haki Lempäälän lukioon, moni muu Tampereen erikoislukioihin ja loput Tampereen seudun muihin lukioihin. Lempäälässä ammatillisista koulutuksista haettiin eniten Tredun ja Vaaon linjoille.
Valtakunnallisesti suosituimmat alat olivat Haapalahden mukaan sosiaali- ja terveysala, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, liiketalous ja kauppa sekä arkkitehtuuri ja rakentaminen.
– Suosituimmat hakukohteet lempääläläisillä nuorilla olivat merkonomin ja lähihoitajan opinnot, hän selventää.
Liiallinen optimointi ei kannata
Suomen huonohko työtilanne on ollut paljon esillä julkisuudessa. Myös Milja Mettinen ja Janika Paukkuri ovat pohtineet sen vaikutuksia heidän opiskeluihinsa.
– Olen miettinyt sitä ja se huolestuttaa itseäni todella paljon, kun jatkuvasti saa lukea lomautuksista ja yt-neuvotteluista. Asia ei vaikuta vielä ikäryhmääni, mutta tilanne voi olla eri kymmenen vuoden päästä. Kyllä se on pistänyt miettimään, muttei onneksi ole vaikuttanut vielä mihinkään, selittää Janika.
– En ole huolestunut tilanteesta, enkä koe sen vaikuttavan minuun. Jos en saa muualta töitä, vanhemmallani on yritys, josta niitä järjestyy, kuvaa Milja.
Myös Suvi Haapalahti on huomannut työelämän haasteiden vaikutukset nuorissa.
– Oppilaat pohtivat entistä tarkemmin jatko-opintojaan ja urahaaveitaan jo peruskoulussa. Lukion suosio on nyt myös selkeästi noussut, kuten usein käy taloustilanteen heikentyessä. Lisäksi monen unelma-ammatti tuntuu nyt olevan esimerkiksi lääkäri, koska heidän työtilanteensa on aika turvattu ja palkka kohdallaan, hän toteaa.
Haapalahti kehottaa juttelemaan asiasta vaikka vanhempien kanssa, mutta tekemään lopulta oman päätöksen.
– Oppilaat ovat fiksuja ja miettivät ammattihaaveitaan realistisesti, mutta tekevät valinnat edelleen enemmän omaa sydäntään kuunnellen kuin työttömyystilastoja analysoiden, hän sanoo.
Haapalahti pohtii, että nykypäivän työvaatimukset ovat niin moninaiset, eikä tulevaisuutta voi ennustaa, joten liiallinen optimointi urahaaveissa ei kannata, vaan tärkeintä on seurata omia mielenkiinnon kohteita.
– Kun haet opiskelemaan sitä, mikä juuri sinua kiinnostaa, innostaa, inspiroi ja motivoi, olet hyvällä tiellä, Haapalahti kannustaa nuoria.
Teksti: Ella Virtanen, tettiläinen
Viimeisimmät kommentit