– Johtokunnat ovat Lempäälässä olleet hyviä ja toimivia, mutta systeeminä kankeita. Niihin on valittu nimetyt jäsenet. Koulukokouksella on kevyempi hierarkia, kertoo Lempoisten koulun rehtori Jaana Selkilä. Kuva: Katariina Rannaste
Rehtori Jaana Selkilä suuntasi torstai-iltana Lempoisten koulun johtoryhmän kokoukseen viimeistä kertaa.
Kerta oli viimeinen, sillä koulujen johtokunnat tullaan Lempäälässä lakkauttamaan ja nämä, pääasiassa oppilaiden vanhemmista koostuvat johtokunnat korvataan koulukokouksilla.
Tarkkaan taloudenpitoon pyrkivä Lempäälä ei luovu johtokunnista säästösyistä, vaan koulujen ja kotien väliseen yhteistyöhön halutaan sivistysjohtaja Nina Lehtisen mukaan kevyempi järjestelmä.
– Johtokunnat ovat toimineet Lempäälässä hyvin, mutta niissä on ollut mukana pieni määrä ihmisiä ja siten niiden vaikuttavuus on pientä, Nina Lehtinen toteaa.
– Johtokuntien toiminta on myös melko muodollista, koulukokouksista on tulossa vapaampi ja väljempi tapa toimia.
Koulujen johtokunnat ovat olleet noin kuusijäsenisiä. Pieni porukka siis siihen nähden, että esimerkiksi Sääksjärven koululla on yli 700 oppilasta, Lehtinen huomauttaa. Koulukokoukseen vastaavasti voisivat osallistua niin huoltajat kuin koulun henkilökunta.
Valmistelutyötä on Nina Lehtisen mukaan tehty pitkään. Viime vuonna perustettiin Kasvatus- ja opetuspalvelujen matalan kynnyksen osallistumistavat (KOMO) -selvitystyöryhmä pohtimaan eri toimintamalleja. Rehtoreita työryhmässä edustanut Jaana Selkilä kertoo, että malli haki keskustelujen kautta muotoaan. Moni käytännön asia on vielä auki, mutta ensimmäisiä koulukokouksia olisi tarkoitus järjestää ensi syksynä.
Koulukokouksella on rehtorin laatima asialista ja siellä käsitellään yleisiä, koulua eteenpäin vieviä asioita.
– Tarkoitus ei ole ruotia yksittäisen oppilaan tai luokan asioita, vaan käsiteltävät asiat ovat yhteisiä, Selkilä selvittää.
– Koulut voivat tehdä koulukokouksista omannäköisiään. Sille voi antaa oman nimen, esimerkiksi Hakkarin koululle kaavaillaan Hakkari-foorumia, ja sen voi pitää vaikka vanhempainillan yhteydessä, Selkilä kuvaa.
Kun varsinaista toimivaltaa koulukokouksella ei ole, kuinka perheiden ääni sitten kuuluu esimerkiksi silloin, jos koulun tulevaisuus on vaakalaudalla? Johtokunnilla on kuitenkin ollut jonkin verran hallinnollista valtaa.
Jaana Selkilä vakuuttaa, että huoltajilla on samat vaikuttamismahdollisuudet kuin aiemmin, ja jopa aiempaa nopeammat.
– Jos joku huoli nousee vanhempien keskuudessa, he voivat ehdottaa koulukokousta pidettäväksi. Koulukokous mahdollistaa kannanottojen ja esitysten tekemisen suoraan sivistystoimelle tai kasvatus- ja opetuslautakunnalle. Johtokuntamallissa se ei ole ollut mahdollista.
– Koulukokousmallissa on matalampi osallisuus, kuka tahansa voi nostaa asioita esille. Mahdollisuuksia ei poisteta vaan lisätään, Selkilä toteaa.
Kunnanvaltuusto käsittelee koulukokousmallia keskiviikkona 27. huhtikuuta.
Viimeisimmät kommentit