Kolmatta yläkoulua ollaan sijoittamassa vahvasti Lempoisiin. Koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja tarkastellaan. Esiopetukselle ja varhaiskasvatukselle rakennettaisiin uusi oma talo Kuljuun.
Lempäälän kolmatta yläkoulua kaavaillaan kuntakeskustaan Tampereentie 1:een nykyisen lukion tilalle.
Vuosi sitten Lempäälän kunnassa käynnistynyt sivistystoimen palveluverkkoselvitys vuosille 2016–21 on edennyt siihen pisteeseen, että vaihtoehtoja esitellään kuntalaisilloissa, ja päätöksenteon aika koittaa kohta sen jälkeen. Kunnanvaltuusto käsittelee palveluverkkoa kokouksessaan 25. toukokuuta.
– Nyt haetaan ratkaisuja ja linjausta ja esitetään toimenpide-ehdotuksia, toteaa Lempäälän kunnan sivistysjohtaja Nina Lehtinen.
Tarvetta palveluverkon uudistamiselle luo Lempäälän kunnan jatkuvasti kasvava väkiluku. Palvelukysyntä varsinkin opetuspalveluille kasvaa voimakkaasti vuoteen 2021 arvioidaan väestönkasvu sitten yhden tai kahden prosentin vuotuisella väestönkasvulla. Kahden prosentin väestönkasvutasolla varhaiskasvatuksen hoitopaikat eivät ilman uusia hankkeita enää riittäisi vuonna 2019. Yhden prosentin väestönkasvutasolla nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittäisivät kohtuullisen hyvin vuoteen 2020 saakka.
Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärän kasvu on vahvaa seuraavina vuosina. Varsinkin vuosiluokkien 7.–9. oppilaiden määrä kasvaa erittäin voimakkaasti seuraavina vuosina. Seuraavan viiden vuoden aikana määrä kasvaa jopa yli 200 oppilaalla.
Ennusteesta riippuen koko oppilasmäärä kasvaa 300–500 oppilasta vuoteen 2021 mennessä. Kahden prosentin väestönkasvulla koulujen tilat eivät enää riittäisi vuonna 2019 ilman uusia hankkeita. Yhdenkin prosentin väestönkasvulla yläkoululaisia varten pitää vuonna 2019 olla lisää opetustiloja. Tällä hetkellä kouluilla on vuokratiloja noin 650 oppilaalle, yhden ison koulurakennuksen verran.
Kolme palveluverkkomallia
Palveluverkkoselvityksessä on työn alla ollut kolme eri palveluverkkomallia. Vaihtoehto A on ns. nollamalli, jossa opetuspalveluihin ei perusteta uusia yksiköitä, vaan nykyisiä yksiköitä laajennetaan ja vuokrarakennuksista luovutaan. Vaihtoehto sisältää Kuljun koulun laajentamisen 200 oppilaalle ja Sääksjärven koulun laajentamisen 280 oppilaalle. Myös Hakkarin koulua laajennetaan 200 oppilaalle. A-vaihtoehdossa investointikustannukset ovat yhteensä 19 790 000 euroa.
Vaihtoehto B sisältää uuden yläkoulun rakentamisen 300 oppilalle Kuljuun ja Hakkarin koulun laajentamisen. Vaihtoehdossa investointikustannukset ovat yhteensä 23 790 000 euroa.
Vaihtoehto C:ssä uusi 350–400 oppilaan yläkoulu perustetaan Lempoisiin Kanavan koulun eli nykyisen lukion tilalle tai sen tiloihin. C-vaihtoehdon investointikustannukset olisivat yhteensä 20 990 000 euroa.
Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa Kuljuun perustetaan pienten lasten talo kuusiryhmäiseksi päiväkodiksi ja keskustaan rakennetaan uusi kirjasto vuonna 2019. Jokaiseen palveluverkkomalliin sisältyy oppilaaksiottoalueiden rajatarkastelua 1. elokuuta 2017 lähtien.
Uusi yläkoulu Lempoisiin
Kunnan kolmas yläkoulu sijoittuisi kuntakeskukseen Lempoisiin. Keskustan alueelle rakennettava 400 oppiolaan yläkoulu olisi käytössä viimeistään vuonna 2019. Kouluun ohjautuvat oppilaat Lempoisten, Kelhon, Mattilan, Lastusten, Nurmen ja Säijän koulujen oppiaaksiottoalueilta. Palveluverkkomalli C:ssä nykyisiä oppilaaksiottoalueiden rajoja on muutettu siten, että uuden Lempoisten yläkoulun rakentamisen lisäksi ei tarvitsisi laajentaa nykyisiä kouluja.
Selvityksessä Sääksjärven koulun oppilaaksiottoalueen rajaa on siirretty etelään nykyiselle Kuljun koulun oppilaaksiottoalueelle siten, että Kiimakallion jatko ja Väinölä osat Sääksjärven koulun alueella. Kuljun alueelle jää edelleen Veräjäntausta, Asemakylä ja Kiimakallion eteläinen puoli.
Vuoreksen oppilaat ohjattaisiin Sääksjärven kouluun.
Nykyiseltä Kuljun koulun oppilaaksiottoalueelta siirtyy noin 90 alakoululaista ja noin 40 yläkoululaista Sääksjärven kouluun, jolloin Sääksjärven koulun oppilasmäärä säilyy lähes nykyisellä tasolla eikä Kuljun koulua tarvitse laajentaa.
Lempoisten koulun oppilaaksiottoalueen rajaa ollaan siirtämässä pohjoiseen Kuokkalan koskeen saakka, jolloin Kuokkalan koulusta siirtyy Lempoisten kouluun noin 30 alakoululaista ja Hakkarin koulusta Lempoisten uuteen yläkouluun noin 15 yläkoululaista.
Moision koulun oppilasmäärän kasvua pyritään hallitsemaan ohjaamalla kasvua Kuljun kouluun, jossa on tilaa, kun osa alueen oppilaista siirtyy Sääksjärven kouluun. Osa Vanattaran alueen oppilaista menee Kuljun kouluun. Alueella on noin 20 alakoulun oppilasta. Oppilaaksiottoalueen rajan muutoksella ei ole vaikutusta yläkoulujen oppilasmääriin.
Kuljun alueen oppilaiden siirtyminen Hakkarin kouluun lisää koulukuljetuksen tarvetta, mikä on vaihtoehto Sääksjärven koulun laajentamiselle. Kuljetuksen tarve muilta alueilta selvityksen mukaan vähenee kunnan eteläpään uuden yläkoulun myötä.
Kyläkoulujen opetukseen yhteistyötä
Kyläkoulujen opetusta ja oppilasmääriä tarkastellaan. Kyläkouluilla on selvityksessä lähtökohtana opetuksen järjestäminen yhdysluokkaopetuksena omassa koulussa sekä alueellisena yhteistyönä siten, että käsityötä, liikunta ja ruotsia opetettaisiin yhteisesti Mattilassa ja Lempoisissa sekä Nurmella ja Säijässä. Aluelähikoulu koordinoi kyläkoulujen tehostetun tuen antamista. Moision ja Lempoisten aluelähikouluilla tapahtuu kyläkoulujen erityisen tuen oppilashuoltotapaamiset. Koulun oppilasmäärän seurantajakso on kaksi vuotta, mikäli kyläkoulun oppilasmäärä on olla 50 oppilasta kahtena peräkkäisenä vuonna.
Päälinjauksena uusien päiväkotien rakentamisen yhteydessä on ollut se, että pieniä ja päätalosta kaukana sijaitsevia etäyksiköitä lakkautetaan. Palveluverkkomalli A:ssa nykyisten päiväkotien laajentaminen 85 paikalla osuu vuodelle 2011. B-mallissa rakennetaan vuonna 2020 uusi 125-paikkainen päiväkoti keskustaan. Molempiin malleihin sisältyy 19-paikkaisen Ketunkolon lakkauttaminen vuonna 2016 ja vuonna 2018 uusi 128-paikkainen Kuljun päiväkoti. C-mallissa alkaa vuonna 2020 keskustan uuden päiväkodin suunnittelu.
Kolmannen yläasteen oikea sijoituspaikka on kulju-moisio välillä.
Kaksi suurta ala-astetta oppilasmääriltään ja siis asukasluvultaan on sillä alueella. Lempoisten ja pikkukylien yläasteeksi hakkari on oivalla paikalla.
Lukio jo lipsahti omituiseen paikkaan, kun oppilaat ovat sääksjärvi-kulju-moisio alueelta.
Järjetöntä matkustelua kunnan äärestä toiseen.
Miten lienee lukion parkkipaikat tulevat paisumaan valkeakoskentien jalkakäytöville.
Se se vaan on päötösten ja tilattujen tutkimusten perustana, että johtavat virkamiehet ja -poliitikot ovat lempoisten asukkaita. On oma etu lähinnä, ei kuntalaisten todellisuus.