"Meillä menee kaikki jätevesi kaivoon"

Jätevesilaskuun tonni lisää vuodessa

– Nyt ei ole enää mahdollista sopia hinnoista. Kelhossa Lempäälässä asuvan Mikko Viljakaisen kaikki jätevedet menevät lietteenä likakaivoon. Se näkyy rutkasti kohonnena jätevesimaksuina. Kuva: Erkki Koivisto

Lempääläläiset ovat muiden pirkanmaalaisten tapaan joutuneet viime vuodenvaihteesta alkaen tilaamaan lietteiden tyhjennyksen sakokaivoistaan keskitetysti Pirkanmaan Jätehuollolta. Lempäälässä Kelhossa omakotitaloaan asuvan suurperheellisen Mikko Viljakaisen kiinteistöä ei ole liitetty vesi- ja viemärilaitokseen putkistolla. Hän laskee joutuvansa maksamaan vastedes lietetyhjennysten jätemaksuna tuhat euroa aiempaa enemmän, koska ei voi enää itse valita yrittäjää. Hän laskee korotusprosentiksi 58, vaikka lietteet kuljettava urakoitsija pysyi samana. Vastaavansuuruisen taksakorotuksen Viljakainen muistelee tapahtuneen vuonna 2011, kun Lempäälän kunta tarkisti jätevesitaksojaan.

– Vuodesta 2011 tähän päivään kaivon tyhjennystaksa on noussut yhteensä 147 prosenttia, tammikuussa unettomia öitä viettänyt Viljakainen huokaa.

Hän kokee, että kuntalaisia kohdellaan eriarvoisesti sen mukaan, miten jätteet kuljetetaan puhdistettaviksi: autoilla vai viemäreissä.

– Peruskysymys kuuluu, miksi autokuljetuksella siirretystä jätevedestä peritään suurempi taksa kuin viemäriverkon kautta siirretystä jätevedestä, sanoo viemäriverkon  ulottumattomissa haja-asutusalueella asuva Viljakainen.

– Taksoissa ei ole erikseen otettu huomioon kiinteistöjä, joissa myös niin sanotut  harmaat vedet kuljetetaan jätevesilaitokselle.

Leukamaan pohjavesialueella asuvana Viljakainen ei voi imeyttää harmaita vesiä tontillaan imeytyskenttään; kaikki vedet suihku- ja tiskivesistä alkaen menevät samaan 10 000 litran säiliöön. Se täyttyy ripeään tahtiin ja joudutaan tyhjentämään 11 kertaa vuodessa. Kertojen määrä on tihenemään päin. Lapset kasvavat, ja 9-lapsisen perheen nuorin on vasta 1-vuotias.

Viljakaisen on ymmärtänyt, että lisäkulunki ei mene yrittäjän pussiin. Pirkanmaan Jätehuoltoa hän kutsuu monopoliksi: aikaisemmin alueella oli muutamia kymmeniä urakoitsijoita, kilpailutuksen jälkeen enää muutama.

– Nyt ei ole enää mahdollista sopia hinnoista. Kunnat tätä vastustivat, mutta ovat voimattomia vaikuttamaan asiaan. Demokratia ei tunnu toimivan, hän huokaa.

 

Lietetyhjennysten jätemaksu koostuu kuljetus- ja käsittelymaksusta sekä mahdollisista lisätyömaksuista. Lietteen kuljetusmaksu on kaikissa kunnissa sama. Se on porrastettu neljään luokkaan kyytiin otettavan lietemäärän mukaan (80,44–138,92 euroa/nouto). Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n perustajakunnille Tampereelle, Kangasalle, Orivedelle, Lempäälälle ja Pirkkalalle lietteen käsittelymaksu on sama: 9,58 euroa/kuutio (umpikaivot) ja 11,28 euroa/kuutio (sakokaivot).

Viljakainen laskee kaivon tyhjennyskerran maksavan nyt kuljetuksineen ja käsittelyineen 235 euroa. Viime vuonna hinta oli 148 euroa ja vuonna 2011 sama kustannus oli alle satasen.

– Vuositasolla jätevesikustannukseni ovat muuttuneet alle tuhannen euron tasosta lähes 2 500–2 600 euron tasolle.

Automekaanikkona työskentelevä suurperheen isä perää vesihuoltolakiin vedoten perittävien taksojen korotusten kohtuullistamista. Kymppi kuutiolta on liikaa. Hänen mukaansa monissa kaupungeissa umpikaivolietteen jätetaksa on alle kolme euroa kuutiolta. Valkeakoski, joka on lähin jätevesien käsittelypaikka, peri vuonna 2016 Viljakaiselta samanhintaista käsittelymaksua.

– Miksi minun jätevesistä peritään puhdistamossanne käsittelymaksuna 9,92 euroa kuutiolta? Kuntalaiset, jotka toimittavat saman koostumuksen jätevedet putkistoa käyttäen, maksavat jätevedestä 2,64 euroa kuutiolta.

Hänen mukaansa jätevesien hallinnoinnin keskittämisen takana oleva arvio, jonka mukaan 68–75 prosenttia vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopisteisiin, ei hänen kohdallaan päde:

–  Väite tarkoittaisi sitä, että jäteveteni kulkeutuisivat suoraan omaan juomaveteeni.

 

Lempäälän Vesi -liikelaitoksen toimitusjohtaja Lasse Sampakoski sanoo ymmärtävänsä tuskan, joka liittyy lietetaksojen tarkistuksiin. Sampakoski toteaa, että yhtiössä on parhaillaan työn alla  sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyn aiheuttamien kustannusten laskelmien päivittäminen. Asia liittyy alueelliselta jätehuoltojaostolta saapuneeseen lausuntopyyntöön sako- ja umpikaivolietteiden käsittelymaksuista. Lempäälän Vesi toimittaa lausunnon jätehuoltojaostolle viimeistään 23. helmikuuta

Lempäälän Vedessä on käytössä vain yksi yhteinen käsittelymaksu umpi- ja sakokaivolietteille, joka on 8,0 €/m3 (alv. 0 %)  eli 9,92 € /m3.

– Aikanaan vuonna 2010 päädyttiin Tampereen seutukunnassa yhteen hintaan, koska mm. todettiin, että sen hetkisellä systeemillä ei voida varmistua lietteen alkuperästä.

– Nyt jos Pirkanmaan jätehuolto saa systeeminsä kuntoon, voi hyvin olla, että umpi- ja sakokaivolietteille määritetään eri hinnat. Tämän hetkisen tietämyksen mukaan esitys voisi olla sen suuntainen että sakokaivolietteen hinta nousee ja umpikaivolietteen hinta pysyy noin samassa. Ongelmana tuossa on se, että umpikaivolietteitä on montaa sorttia. Pitäisi saada määrittää vähintään kolme hintaa, mutta taipuuko Pirkanmaan jätehuollon systeemi siihen, jää nähtäväksi.

 

Viestintäpäällikkö Suvi Suomalainen Pirkanmaan Jätehuollosta muistuttaa, että lietteen kuljetusmaksu perustuu kilpailutettuihin urakoihin. Jätevedenpuhdistamon hinnat ovat kuntien vastuulla.

– Jätetaksojen kohtuullisistamisista päättää alueellinen jätehuoltojaosto, mutta pääsääntö jätteiden keräyksessä on, että se joka jätettä – tässä tapauksessa lietettä – tuottaa, myös maksaa tuottamastaan jätteestä.

– Kaivojen tyhjennyshinnat ovat ensi kertaa julkiset, niinpä meillä ei ole vertailutietoa siitä, kuinka paljon on kiinteistöjä, joilla kustannus nousee ja kuinka paljon niitä, joilla laskee. Aiemmin hinnat ovat olleet kiinteistön ja kuljetusyrittäjän välisiä sopimuksia. Myös tieto siitä millaisia lietekaivoja kiinteistöillä on, alkaa vasta nyt kertyä meille. Yksi syy siirtyä keskitettyyn lietekeräykseen on ollut juuri rekisterien puutteellisuus.

 

Lempäälän Veden sako- ja umpikaivolietteiden käsittely

Lempäälässä sako- ja umpikaivolietteen vastaanottoasema sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä jätevedenpuhdistamolta Vanattarassa. Asema on sijoitettu etäälle puhdistamolta, jotta lietteiden vastaanotto ei häiritsisi puhdistusprosessia. Lietteiden vastaanotto puhdistamolla aiheuttaisi todennäköisesti haittaa paikalliselle asutukselle.

Lempäälän Vanattaran vastaanottoasemalla on käytössä vastaanotettaville lietteille mittaus, hiekan erotus ja välppäys.  Vastaanottoasema on rakennettu vuonna 1996. Vuonna 2017 vastaanottoasema on käyttöikänsä lopussa ja asema täytyy saneerata muutaman vuoden kuluessa. Vastaanottoaseman uudistamiseen on laadittu alustavat suunnitelmat. Hankkeen alustava kustannusarvio on 150 000 euroa.

Sako- ja umpikaivolietteet pumpataan neljään kertaan ennen kuin ne ovat käsittelyssä Lempäälän jätevedenpuhdistamolla ja esikäsitelty liete matkaa jätevesiverkostossa noin kuuden kilometrin matkan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?