Lempääläläinen tietokirjailija Ritva Mäkelä peräänkuuluttaa tietoja ja varsinkin valokuvia Lempäälän vuoden 1918 tapahtumista kirjan tekoa varten. Lempäälän vuosi 1918 -kirja on julkaistu Lempäälä-Seuran kirjasarjassa vuonna 2002 yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuonna. Kirja on loppuunmyyty, ja nyt Suomen täyttäessä sata vuotta kirja on tarkoitus päivittää. Täydennetty painos on tulossa painosta loppuvuodesta 2017.
Lempäälän vuosi 1918 kuuluu Lempäälä-Seuran julkaisemista kirjoista suosituimpiin. Kun se 15 vuotta sitten ilmestyi, muun muassa Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Martti Häikiö kiitteli kirjaa siitä, että se otti esimerkillisesti huomioon sekä punaisen että valkoisen puolen näkökulmat, muistot ja tunteet.
– Vuoden 1918 tapahtumista on useimmiten kerrottu joko punaisen tai valkoisen osapuolen näkökulmasta, mutta Lempäälän vuosi 1918 ottaa huomioon molemmat, Ritva Mäkelä sanoo.
Kirja myytiin loppuun jo monta vuotta sitten, mutta sitä kysytään jatkuvasti. Niinpä Lempäälä-Seura on päättänyt julkaista kirjasta uusitun painoksen, jonka on määrä ilmestyä marraskuussa.
– Juuri nyt kun Suomen satavuotista taivalta muutenkin laajasti muistellaan, Mäkelä sanoo.
Kirjan tekovaiheessa 15 vuotta sitten Suomen sisällissotaan liittyvää paikallista aineistoa löytyi Mäkelän mukaan yllättävän paljon, ja kirjan julkistamista seurasi uusi yhteydenottojen tulva. Tiedot arkistoitiin odottamaan uutta painosta, jonka aika on siis nyt tullut.
Kirjan tekijä Ritva Mäkelä ottaa edelleenkin mielellään vastaan uusia mahdollisesti säilyneitä aikalaisten muistiinpanoja ja muuta vuoteen 1918 liittyvää materiaalia. Erityisesti toivotaan valokuvia, mikäli niitä vielä löytyy.
– Näin vanhoihin tapahtumiin valokuvien saaminen on haasteellista, ja niitä toivotaankin lisää. Kirjan kuvien laatu parantunee, sillä nyt skannaustekniikka on kehittyneempää kuin viisitoista vuotta sitten.
Isäni Matti Aukusti Keski-Luoma (s. 1891) Nurmosta osallistui Lempäälän taisteluihin komppanianpäällikkö R. Nordströmin alaisuudessa. Taisteluista on kertomuksia myös Ylistarolaiset vapaussodassa kirjassa. Isäni kuollessa olin vasta 15-vuotias ja osannut silloin haastatella isääni tapahtumista. Isäni osallistui myös taisteluihin Kämärällä ja Viipurissa.
Poikkesin poikani kanssa viime kesänä Kelhon taistelupaikalla.
Sotasurmat-tiedostossa on Oskari Männikkö, s. 22.12.1878 Kauhajoen Hangaskylässä, merkitty Lempäälässä kaatuneeksi 27.4.1918. Perimätiedon mukaan hänet olisi haudattu Hauholle, mutta tuo tieto ei pitäne paikkaansa. Häntä ei ole vielä löytynyt, mutta asetan toivoni Lempäälään, koska hän on tuon tiedoston mukaan siellä kaatunut. Oskarilta jä Hilda-vaimo ja parivuotias Eino-poika. Hilda oli pitänyt vainajan kotiinkuljetusta liian kalliina, ja siksi Oskari olisi haudattu lähemmäs kaatumapaikkaansa. Olisin erittäin kiitollinen kaikesta tiedosta, mitä ikinä vain Oskarista ja hänen viime vaiheistaan olisi saatavissa.
Tuolta löytyy lisää tietoa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search?query=kelhon%20taistelu&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&orderBy=RELEVANCE&pages=&page=1