Pöllöjen yöllinen soidin ja harmaalokkien paluu Säijänselälle varmat kevään merkit

Huuhkajan, suurimman pöllömme kumea basso ”huu-uu” soidin alkoi Pirkanmaalla monin paikoin jo tammikuun alkupuolella. Vesilahden naarashuuhkajan pesintä tuhoutui viime vuonna, mutta nyt pesinnän toivotaan onnistuvan. Vuonna 2015 huuhkaja sai maailmalle kolme poikasta ja vuonna 2014 kaksi poikasta. Huuhkaja on helppo tunnistaa suuresta koosta, korvatupsuista ja kellanruskeasta mustaviiruisesta puvusta. Kuva: Mauri Sorri.

Hämäräelämän petolintujen, pöllöjen soidinkausi alkoi jo varhain tammikuussa Pirkanmaalla, vaikka kevääseen on vielä matkaa.  Valorytmi, valoisan ajan lisääntyminen päivä päivältä  ja leuto talvi saa pöllöjenkin hormonit liikkeelle.

Jättipöllömme huuhkajan kumeaa ja kaamean tuntuista huhuamista ”huu-uu” voi kuulla monin paikoin Lempäälän-Vesilahden alueilla. Tyynenä ja lämpimänä iltana, mikä on helmi-maaliskuussa oivallinen pöllöjen soitimen kuuntelusää, huuhkajan basson  voi kuulla  jopa viiden kilometrin päähän.

Viime kesänä huuhkajalla oli Vesilahdessa kaksi pesintää, jotka molemmat valitettavasti tuhoutuivat. Toista pesää Mauri Sorri ja kumppanit ovat seuranneet usean vuoden, ja tänä keväänä pesinnän toivotaan onnistuvan. Vuonna 2015 huuhkajapari kasvatti maailmalle  kolme poikasta ja vuonna 2014  kaksi poikasta.

Lempäälän kunnan tunnuseläin lehtopöllö, vanhan kansan kissapöllö, aloitti soidinkautensa myös varhain.  Risto Salovaara kuunteli lehtopöllön väräjävää naukumista Lempäälän Oivion vanhalla reviirillä  jo tammikuun lopulla. Lehtopöllö on paikkalintu ja saattaa pesiä samassa pöntössä tai puunkolossa vuosi vuoden jälkeen.

Vesilahden Palhossa pesineen lehtopöllön pesintä tuhoutui viime kesänä  näädän tappaessa hautovan emon pesäpönttöön ja syöden munat. Toinen Palhon pesintä, kuten Sakoistenkin pesintä kuitenkin onnistui.

Viirupöllö, karaistunut taigan pöllö, ”Ural owl”  ilmoitti 9. helmikuuta  huuhkajaa muistuttavalla  huhuilullaan Vesilahden Saaastonkulmalla valmiutensa puolustaa reviiriään.

Pienin pöllömme varpuspöllö kurkistelee puun kolosta, kuka tuli häiritsemään päivälepoa. Varpuspöllö on Lempäälän-Vesilahden alueilla melko yleinen pikkupeto, mitä kuvastavat rengastusmäärät. Vuosina 1974–2016 Lempäälässä on kihlattu 1 921 varpuspöllöä, Vesilahdessa 809. Kuva: Timo Palomäki.

Vesa Haapaniemi kuuli  Saastonkulmalla Töyräskorven vanhan viirupöllökoiraan lisäksi helmipöllön puputukset   ja varpuspöllön sointuvan vihellyksen .

Narvan- Rämsöön Sammaljoen-Krääkkiön välinen  alue on viirupöllön vahvaa aluetta, joissa pesintöjä on tasaisin välimatkoin.

Lempäälässä varmistui viime vuonna kuusi viirupöllön pesintää.

 

Koskikaran talvikanta laskettiin Pirkanmaalla 4.–12. helmikuuta kartoittamalla virtapaikat, purot ja kosket, jotka pysyvät sulina ja joissa tiedetään koskikaroja tavatun.

Kaikkiaan Pirkanmaalla havaittiin alustavasti 180 koskikaraa, mutta todellinen lukumäärä ylittänee 300 yksilön määrän. Silti jäätiin takavuosien 400–500 koskikaran talvikannasta, mikä saattaa viitata koskikarakannan oletettuun laskuun.

Lempäälän parhaalla koskikarapaikalla Herralankoskella sukelteli viisi koskikaraa sinisorsien ja telkkien aseurana.

Etelä-Suomen koskikarojen talvikanta on arviolta 5 000 lintua, jotka ovat  pääosin Skandinaviasta saapuneita talvehtijoita. Maan oma koskikarakanta on vain noin 300 paria ja pesii lähinnä Itä-Lapissa ja Kuusamossa, muualla satunnaisesti.

Viime vuonna koskikaran pesinnät löydettiin Pirkanmaalla  Sastamalassa ja Juupajoella.

 

Muuttolintujen paluun aloittivat perinteisesti harmaalokit, joiden etujoukot  ilmestyivät 14. helmikuuta Pyhäjärven selille  merilokkiparin kanssa.

 

Merikotkajoukot  ovat Pyhäjärvellä jo melkoinen nähtävyys. Jari Sirniö houkutteli  luontoryhmän merikotkien bongausreissulle Säijänselälle.

– Päivä onnistui loistavasti, näimme kuusi, seitsemän merikotkaa. Ajatella… 1970-luvulla oli harvinaista nähdä meren saaristossa lähes katoavaksi luokiteltu merikotka.

– Pyhäjärvellä  verkkokalastaja ei arvannut, mitä sai aikaan, kun jätti kaloja jäälle. Merikotkat huomasivat asian, ja viesti on kulkenut niiden geeneissä. Nyt upea petolintu kyttää pilkkijöiden saalista järvellä kuin lokit konsanaan. Uljas kuin mikä,  Jari Sirniö iloitsi merikotkan paluusta.

Vielä enemmän luontoryhmällä olisi ollut ihmeteltävää, jos olisivat kuulleet, että tänä talvena merikotkia on nähty kerralla 75 yksilöä!

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?