Lempäälä-talo on monitoimitalo

L-VS:n mielipidepalstalla 22. maaliskuuta Vesa Papinsaari kirjoittaa, että kunnan pitäisi luopua Lempäälä-talon rakentamisesta. Esitetyt mielipiteet eivät täsmää siihen, mitä näistä asioista yleisesti tiedetään.  Lempäälä-talon toimintoja, uutta kirjastoa, uutta parkkitaloa ja taustalla olevaa isoa ajatusta kuntakeskustan kehittämisestä on esitelty useaan otteeseen tässäkin lehdessä.

Lempäälä-talo on monitoimirakennus, johon tulevat sijoittumaan uusi moderni pääkirjasto, yhdistysten käyttöön tulevia kokoustiloja, kunnan ja seurakunnan palvelukäytävä, kunnan henkilöstön toimistotilat noin 130 hengell,e  perhetupa sekä nuorisotilat. Lisäksi rakennuskokonaisuuteen tulee ravintola, liiketilaa ja siihen välittömästi liittyvä parkkitalo.

Rakennusta kutsutaan Lempäälä-taloksi, koska siihen on koottu laajasti kunnan ja seurakunnan yhteisöpalvelut. Talo ei ole monumentti eikä ”virasto” eikä sitä mitenkään pidä verrata Kangasala-taloon.

Investointina rakennus on välttämätön askel, jolla koko muu kuntakeskuksen rakentaminen käynnistyy. Sen ansiosta voidaan rakentaa Piippo-keskuksen ja vanhan S-marketin väliset asuinkorttelit. Kun nykyisin kunnan käytössä olevat Lempääläntie 6–10:n tilat vapautuvat, voidaan vanhojen Mainiemen talojen tilalle rakentaa uutta asuinkerrostalojen ja katutason liikkeiden tilaa.

Kuntakeskuksen kohtalo ja palvelutarjonta riippuu siitä, asuuko alueella riittävästi ihmisiä. Yritykset tietävät tämän hyvin. Pitemmällä tähtäyksellä tarvitaan tuhansia uusia asukkaita, lopulta myös Hauralan puolelle.

Rautatie on Lempäälälle sekä suuri vahvuus että liikennehaitta. Rautatie halkoo kuntakeskusta kuin 300 metriä syvä kuilu. Rakentamalla Lempäälä-talo ja siihen kytkeytyvä parkkitalo saadaan rautatien meluhaitat plokattua niin, että asuinkerrostalojen rakentaminen onnistuu molemmin puolin rataa. Samalla voidaan rakentaa silta tai kapea kansi Lempäälä-talolta kohti Kirkkotoria. Tämän sillan avulla voimme ylittää tuon ”300 metriä syvän kuilun” eli rautatien. Silta yhdistää myös Pyhän Birgitan kirkon ja Lempäälä-talon. Kaikki kuntaytimen keskeiset palvelut ovat sillan kautta jalankulkuetäisyydellä.

On varmaan suuri houkutus heti-kaikki-tyyppisesti vaatia uimahallia tai muuta hyvää. Vastuullinen päättäjä perehtyy kuitenkin kuntakeskuksen kehittämiseen kokonaisuutena, ennen raflaavia kannanottoja. Asia on nimittäin niin, että ellei Lempäälä-taloa rakenneta ja koko alueen suurta investointipolkua avata, ei uimahalliakaan kuntaan saada. Maltilla, harkinnalla ja miettimällä investointiaskeleet eteenpäin se onnistuu.

 

Juha Kuisma

 

Yksi kommentti

  1. Jaskas

    Hiukan kaipaisi tarkennusta tuo logiikka miten uimahallin rakentaminen liittyy tuohon keskustan kerrostalojen rakentamiseen? Muutenkin hiukan uskaltaa epäillä logiikkaa siitä että kerrostaloja rakentamalla palvelut tulisi Lempäälän keskustaan vaihtoehtojen sijaan, monessako kerrostalolähiössä on talojen ensimmäisissä kerroksissa yrityksiä jonoksi asti? Miksi esim. Kangasalan keskustastakin liikeet on kaikonneet, yleensä siirtyvät sinne missä ne asiakasmassatkin ovat. Miksi yritys tyytyisi Lempäälän keskustassa asioiviin muutamaan asukkaaseen kun esim. Ideaparkin ympäristössä on tavoitettavissa myös ympäryskunnista ja kauempaa paikalle saapuva asiakaskunta? Voisi joku avata logiikkaa. Miksi yleensä keskustaa tulisi elävöittää?
    Paljonkos muuten parkihalliin jää tilaa kun kunnan ja seurakunnan työntekijöille on jokaiselle vuokrattu oma parkkipaikka?
    Muuten – Palvelut siirtyvät digitaaliaikaan, asiointia paikalla ei enää tarvita..

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>