– tundrakurmitsa toi terveiset Kaninin niemimaalta

Arktiset vieraat palasivat taas Ahtialanjärvelle

 

Kesän ensimmäinen tundrakurmitsa, juhlapukuinen komistus saapui Lokkisaareen 15. heinäkuuta suoraan syysmuutollaan arktiselta tundralta. Laji on todellinen pitkän matkan muuttaja, sillä talvehtimisalueet ovat Afrikan rannikolla. Kuva: Kari Isokivijärvi

Heinäkuun 29. päivänä perheen luontoretkikohteeksi valittiin odotettu Ahtialanjärvi, jos vaikka uusi lintutorni olisi jo valmis opiston rannassa.

Tuomo Parkkinen asensi lintutornille vielä ylätasanteen turvakaiteita ja arveli tornin valmistuvan elokuun alussa koulun alkuun mennessä. Lintutornista on erinomainen näkymä edessä avautuvalle Ahtialanjärvelle ja Lokkisaarelle, joka jälleen tulvi elämää.

Parin vuosikymmenen työllä ja luovuudella Lokkisaari on muotoutunut todelliseksi lintuparatiisiksi monimuotoisen, vaateliaan kosteikkolajiston suojelemiseksi.

Tekokarit pesälaatikkoineen ja sorsatekopesineen, ruovikoiden niitto ja sorsimopressutukset ovat herättäneet myös metsästäjäpiireissä ansaittua huomiota, sillä monet sorsalajit hyötyvät avoimista, matalakasvuisista rannoista. Ennen karjan laidunnus piti huolen kosteikkorannoista.

Lokkisaari ympäristöineen on hämmentävä kokemus Pirkanmaan nykyään lähes tyhjiä lintuvesiä koluavalle vanhalle lintumiehelle: kymmenittäin tiiranpesiä poikueineen tekokarien pesälaatikoissa, nuoria naurulokkeja kaikkialla, kymmeniä silkkiuikkupoikueita, punasotkia, nokikanoja, tukkasotkia, töyhtöhyyppiä, sirrejä…

Kuvauskojun päällä istuskeli hauskasti kolme harmaahaikaraa, kalasääski kalasteli ja ruskosuohaukka aiheutti pientä paniikkia tiirayhdyskunnassa.

Pedoistakin Lokkisaaressa riittää huolta, sillä rantametsästä löysimme kasapäin tapettuja nuoria naurulokkeja, jotka arvioimme minkin tai variksen saalistamiksi. Lokkisaareen uskaltautuneet varikset saivat ansaittua kyytiä kiukkuisilta tiiroilta. Variksen on huomattu oppineen haukkamaisia pyydystystapoja eli se nappaa suoraan lennosta lentäviä naurulokkeja ja lopettaa ne muutamalla nokan kopaisulla.

Luonto ei tarvitse yhtään lisää ”varishaukkoja”. Ahtialanjärven ruskosuohaukkaparit riittävät. Yksi ” ruskispari” pesi Keijo Ruuskasen rakentamassa tekopesässä. Sekin on lintumiehen luovuusnäyte lintujen hyväksi – ja tietenkin Ahtialanjärvellä.

Marja-Liisa ja Antti Haanpää saapuivat Vesilahdesta seuraamaan Ahtialanjärven kahlaajia. Ensimmäiset suosirrit saapuivat pohjoisesta Lokkisaareen jo heinäkuun alussa. Kuva: Hannu Järvinen

Lokkisaaren lintuja saapuvat seuraamaan Vesilahdesta myös Marja-Liisa ja Antti Haanpää, joille Lokkisaari on entuudestaan tuttu monilta luontoretkiltä. Kaukoputkella tähysteltiin sirrejä, joita Lokkisaareen oli saapunut jo heinäkuun alussa syysmuutollaan, sillä kahlaajien levähdyspaikkana Ahtialanjärvi on omaa luokkaansa Pirkanmaalla ja Yyterin kahlaajarantojen veroinen.

Heinäkuun 10. päivä Lokkisaaressa laskettiin 42 suosirriä, 20 liroa ja vesipääsky herkutteli vastaniitetyn vesiniityn hyönteistarjonnalla. 14. heinäkuuta Lokkisaaressa levähti karikukko, lapinsirri, 24 suosirriä ja seuraavana päivänä todellinen komistus, juhlapukuinen tundrakurmitsa suoraan arktiselta tundralta Kaninin niemimaalta.

Kahlaajien pesimävierailut evät maassamme kauan kestä. Ensimmäiset kuovit ja mustaviklot suuntaavat etelään jo kesäkuun alussa jätettyään poikasten hoidon koiraitten huoleksi. Kesäkuussa kahlaajarannoille palaavat ensimmäiset suokukkokoiraat Lapin aapasoilta. Töyhtöhyyppäparvia näkee suuntaavan korkealla sinitaivaalla määrätietoisesti lounasta kohti. Vanhojen mustavatsaisten suosirrien päämuutto on heinäkuun loppupuolella ja nuoret linnut seuraavat perässä myöhemmin.

 

Vanhojen mustavatsaisten suosirrien paluumuutto Pirkanmaalle alkoi heinäkuun alkupuolella. Nuoret sirrit seuraavat myöhemmin perässä. Ahtialanjärven Lokkisaari on suosirrien paras havaintopaikka Pirkanmaalla. Kuva: Kari Isokivijärvi

Perheen luontoretki jatkui Ahtialasta Vesilahden Vähäjärven lintutornille. Maineikas Vähäjärvi on aina vierailun arvoinen.

Järven kaislikoissa lepäili laulujoutsenpoikue. Nuori ruskosuohaukka näyttäytyi ilmassa kuin osoittaakseen, että pesintä on taas onnistunut.

Vähäjärvellä on hyvä kalakanta, minkä osoittavat lukuisat tiirapoikueet, uikut, isot koskeloparvet ja järvellä säännöllisesti kalastavat sääkset.

Kaksi sääksikoirasta saapui kalastuslennolle Vähäjärvelle. Toinen saalisti heti ensi syöksyllään kalan, mutta toista sääksikoirasta alkoi käydä sääliksi. Väsymättä se risteili järven yllä edestakaisin ja vasta kuudennella syöksysukelluksella lahnanlisu tarttui teräviin koukkukynsiin.

Sääksikoiraat joutuvat todella koville, sillä huhtikuun lopulta elokuulle saakka koiras joutuu yksin huolehtimaan sekä naaraan että poikasten ravintohuollosta, kalansaannista. Naaras on aina pesällä vartioimassa jälkikasvuaan ja ruokkimassa poikaset koiraan tuomilla kaloilla.

Vasta poikasten saavutettua lentokyvyn naaras jättää poikaset koiraan huollettaviksi ja suuntaa tankkaamaan itsensä hyvään muuttokuntoon, sillä elokuussa alkaa pitkä muuttomatka Päiväntasaajan seudulle.

 

Hannu Järvinen

 

Yksi kommentti

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>