Valkoposkihanhi levittäytyy sisämaahan – merimetso seuraa perässä?

Valkoposkihanhien valtakunnallinen laskenta suoritettiin 2.-3. syyskuuta. Vesilahden Laukon laitumilla laidunsi 24 valkoposkihanhea yhdessä kanadanhanhien ja laulujoutsenten kanssa.
Valkoposkihanhien syksyinen muuttoparvi on pysäyttävä näky.
Kuva: Timo Palomäki.

Valkoposkihanhen Suomen pesimäkanta on viime vuosina jatkuvasti kasvanut ja levittäytyminen merialueilta sisämaahan kasvaa. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna valkoposkihanhia laskettiin koko maassa. Lokakuussa maassa levähtää kymmeniätuhansia  arktisella tundralla pesineitä valkoposkihanhia  syysmuutollaan.

Vesilahden Laukon laitumilla laskin 2. syyskuuta 24 valkoposken parven laiduntamassa seuranaan seitsemän kanadanhanhea ja kahdeksan laulujoutsenta. Nyt joutsenet ja

kanukit ovat sopuisia, kun ei ole enää kyse reviireistä.

Valkoposkihanhi yritti pesintää Lempäälän Ahtialanjärvellä, mutta ilmeisesti merikotkan vierailut ja saalistus esti pesinnät.  Pirkanmaalla valkoposkihanhen pesintöjä on todettu jo Kyrösjärvellä, Kulovedellä, Näsijärvellä, Pyhäjärvellä ja  Pälkäneellä.  Suurella Vanajanselällä pesii  useita valkoposkipareja.

 

merimetso

Heikki Hänninen kuvasi viime vuoden syyskuussa Vanajavedellä merimetsojen suurparven: 150 merimetsoa rantapuissa, mikä enteilee merimetsojen siirtymistä myös sisämaahan pesimään. Kuva: Heikki Hänninen

Merimetson sisämaan valloitus lienee myös alkamassa, mihin viittaa jatkuvasti kasvavat sisämaahavainnot sekä muutonaikaisista  merimetsoista että kesäkiertelijöistä. Myös pesintäyrityksiä on jo todettu.

Perinteisellä Vesilahden lintukierroksella 2. syyskuuta  seurasin  kahta ”mustaa viikinkiä” sukeltelemassa  Vesilahden Palhon Loitonperän lahdella. Toiset kaksi merimetsoa kalasteli läheisellä Ruonanselällä, joista  toinen lintu sukelsi  niin suuren särjen, että nieleminen kesti kauan. Myös Vesilahden Kirkkolahdella oleskeli  merimetso kymmenien sorsien ja kahlaajien seurana.

Kirkkolahden lietteiden kasvu on tehnyt lahdesta melkoisen lintukeitaan. Kirkkolahdella on havaittu useita  harmaahaikaroita sekä huomattavan määrän muutollaan lepäileviä kahlaajia: tyllejä, suosirrejä, töyhtöhyyppiä, suokukkoja…

Elokuussa Pyhäjärven Sorvanselällä lepäili 27 merimetsoa.  Viime vuoden syyskuussa Heikki Hänninen kuvasi Vanajavedellä 150 merimetson suurparven  istumassa rantapuissa, mikä enteilee tulevaa.

 

Laulujoutsenen menestystarina jatkuu lähes käsittämättömällä tavalla vuosi vuoden jälkeen. Vesilahden Laukossa nautti syysauringosta neljä joutsenpoikuetta (1+5+6+6 poikasta). Palhon Loitonperän lahdellakin joutsenparilla  oli johdatettavanaan  neljä jo emojen kokoista harmaata poikasta.

Vesilahden Vähäjärvellä joutsenilla on kolme poikasta. Vesa Haapaniemi havainnoi joutsenpesinnät myös Vesilahden Lampijärvellä, Saastojarvellä ja Kivilahtijärvellä.

Pesimättömiä  nuoria joutsenkihlapareja lepäili Vesilahden Kostialassa, Hinsalansaaressa ja Kirkkolahdella.

 

Silkkiuikkulaskentaa suoritettiin Vesilahdessa syyskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Vakkalanselällä lepäili ja kalasteli 22 silkkiuikkua, Laukonselällä 58, Kuralanlahdella 20, Kostialanlahdella 14 ja Palhon Ruonanselällä kuusi  yksilöä.  Silkkiuikkukanta on elinvoimainen.

Kyntöpelloillakin riittää nähtävää. Kuralanlahden kynnöspelloilla 2. syyskuuta lepäili 27 töyhtöhyyppää seuranaan neljä suokukkoa. Narvassa pelloille laskeutui 50 hyyppää kottaraisparvien kanssa.

 

Ruskosuohaukkakoiras lenteli väsymättä Kuralan pelloilla myyriä etsien. Niitä on löydyttäväkin, sillä ihonalainen rasvakerros on saatava  riittävän paksuksi edessä olevaa kuluttavaa muuttomatkaa  varten, joka jatkuu aina Afrikkaan saakka.

Ruskosuohaukkojen lukurengastukset kertovat mielenkiintoisella tavalla ”ruskisten” vaiheista. Mika Nieminen onnistui kuvaamaan  Vesilahden Kaltsilassa 5. heinäkuuta ruskosuohaukan, jonka jalassa olevasta valkoisesta lukurenkaasta CK4 selvisi, että linnun oli rengastanut Mikko Honkiniemi pesäpoikasena 7.7.2013 Vammalan Vehmaanlahdella 36 kilometrin päässä löytöpaikalta.  Rengastukseen kului aikaa kolme vuotta 11 kuukautta ja 11 päivää. Monta muuttomatkaa ”ruskis” oli jo ehtinyt tehdä Afrikkaan.

 

Hannu Järvinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?