Valkoposkihanhen Suomen pesimäkanta on viime vuosina jatkuvasti kasvanut ja levittäytyminen merialueilta sisämaahan kasvaa. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna valkoposkihanhia laskettiin koko maassa. Lokakuussa maassa levähtää kymmeniätuhansia arktisella tundralla pesineitä valkoposkihanhia syysmuutollaan.
Vesilahden Laukon laitumilla laskin 2. syyskuuta 24 valkoposken parven laiduntamassa seuranaan seitsemän kanadanhanhea ja kahdeksan laulujoutsenta. Nyt joutsenet ja
kanukit ovat sopuisia, kun ei ole enää kyse reviireistä.
Valkoposkihanhi yritti pesintää Lempäälän Ahtialanjärvellä, mutta ilmeisesti merikotkan vierailut ja saalistus esti pesinnät. Pirkanmaalla valkoposkihanhen pesintöjä on todettu jo Kyrösjärvellä, Kulovedellä, Näsijärvellä, Pyhäjärvellä ja Pälkäneellä. Suurella Vanajanselällä pesii useita valkoposkipareja.
Merimetson sisämaan valloitus lienee myös alkamassa, mihin viittaa jatkuvasti kasvavat sisämaahavainnot sekä muutonaikaisista merimetsoista että kesäkiertelijöistä. Myös pesintäyrityksiä on jo todettu.
Perinteisellä Vesilahden lintukierroksella 2. syyskuuta seurasin kahta ”mustaa viikinkiä” sukeltelemassa Vesilahden Palhon Loitonperän lahdella. Toiset kaksi merimetsoa kalasteli läheisellä Ruonanselällä, joista toinen lintu sukelsi niin suuren särjen, että nieleminen kesti kauan. Myös Vesilahden Kirkkolahdella oleskeli merimetso kymmenien sorsien ja kahlaajien seurana.
Kirkkolahden lietteiden kasvu on tehnyt lahdesta melkoisen lintukeitaan. Kirkkolahdella on havaittu useita harmaahaikaroita sekä huomattavan määrän muutollaan lepäileviä kahlaajia: tyllejä, suosirrejä, töyhtöhyyppiä, suokukkoja…
Elokuussa Pyhäjärven Sorvanselällä lepäili 27 merimetsoa. Viime vuoden syyskuussa Heikki Hänninen kuvasi Vanajavedellä 150 merimetson suurparven istumassa rantapuissa, mikä enteilee tulevaa.
Laulujoutsenen menestystarina jatkuu lähes käsittämättömällä tavalla vuosi vuoden jälkeen. Vesilahden Laukossa nautti syysauringosta neljä joutsenpoikuetta (1+5+6+6 poikasta). Palhon Loitonperän lahdellakin joutsenparilla oli johdatettavanaan neljä jo emojen kokoista harmaata poikasta.
Vesilahden Vähäjärvellä joutsenilla on kolme poikasta. Vesa Haapaniemi havainnoi joutsenpesinnät myös Vesilahden Lampijärvellä, Saastojarvellä ja Kivilahtijärvellä.
Pesimättömiä nuoria joutsenkihlapareja lepäili Vesilahden Kostialassa, Hinsalansaaressa ja Kirkkolahdella.
Silkkiuikkulaskentaa suoritettiin Vesilahdessa syyskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Vakkalanselällä lepäili ja kalasteli 22 silkkiuikkua, Laukonselällä 58, Kuralanlahdella 20, Kostialanlahdella 14 ja Palhon Ruonanselällä kuusi yksilöä. Silkkiuikkukanta on elinvoimainen.
Kyntöpelloillakin riittää nähtävää. Kuralanlahden kynnöspelloilla 2. syyskuuta lepäili 27 töyhtöhyyppää seuranaan neljä suokukkoa. Narvassa pelloille laskeutui 50 hyyppää kottaraisparvien kanssa.
Ruskosuohaukkakoiras lenteli väsymättä Kuralan pelloilla myyriä etsien. Niitä on löydyttäväkin, sillä ihonalainen rasvakerros on saatava riittävän paksuksi edessä olevaa kuluttavaa muuttomatkaa varten, joka jatkuu aina Afrikkaan saakka.
Ruskosuohaukkojen lukurengastukset kertovat mielenkiintoisella tavalla ”ruskisten” vaiheista. Mika Nieminen onnistui kuvaamaan Vesilahden Kaltsilassa 5. heinäkuuta ruskosuohaukan, jonka jalassa olevasta valkoisesta lukurenkaasta CK4 selvisi, että linnun oli rengastanut Mikko Honkiniemi pesäpoikasena 7.7.2013 Vammalan Vehmaanlahdella 36 kilometrin päässä löytöpaikalta. Rengastukseen kului aikaa kolme vuotta 11 kuukautta ja 11 päivää. Monta muuttomatkaa ”ruskis” oli jo ehtinyt tehdä Afrikkaan.
Hannu Järvinen
Viimeisimmät kommentit