Pyhällönvuorelta laskettiin 7 650 kurkea

Lähes 20 000 kurkea muutti Pirkanmaalla 19. syyskuuta

Pohjoisimmassa Lapissa, pääasiassa Utsjoella harvalukuisena pesivä punakuiri levähti Lokkisaaressa  syysmuuttomatkallaan ja sai renkaat jalkaansa. Kyseessä oli ensimmäinen Pirkanmaalla rengastettu lajinsa edustaja.
Kuva: Mari Kukkamäki.

Kurkien odotettu massamuutto purkautui 19. syyskuuta, jolloin Pohjanmaan lakeuksilla tankanneet valtavat kurkimassat saivat lähtökäskyn. Kylmä pohjoisvirtaus antoi liitolentäjille hyvän myötätuulen.

Tiira-lintutietopalvelun mukaan Pirkanmaan ylitti leveänä rintamana arviolta lähes 20 000 kurkea. Lempäälän Pyhällönvuori osoittautui jälleen yhdeksi maakunnan parhaaksi kurkien muutonseurantapaikaksi. Tornissa päivystänyt Ilkka Hakala laski muuttavia kurkia yhteensä 7 650, vaikka kurkien päämuuttovirta tänä vuonna kulki hieman lännempänä.

Mattilan kyläisten talkoovoimin rakentama Pyhällönvuoren torni kohoaa 120 metrin korkeuteen. Tornista näkyy Näsinneula ja Valkeakosken tehtaiden piiput, joten ei kurjetkaan ohita paikkaa tarkkaavaisen havainnoitsijan näkemättä. Kurkien ohella Pyhällönvuorelta havainnoitiin 530 sepelkyyhkyä, viisi merikotkaa, 11 hiirihaukkaa, piekana ja kolme harmaahaikaraa.

Edellisvuonna Ilkka Hakala laski Pyhällönvuorelta 16. syyskuuta 8 067 muuttavaa kurkea, joten kurkien aikataulu pitää syyskuun loppupuolella. Arktisten valkoposkihanhien syysmuutto käynnistyi myös, sillä Pyhällönvuoren ohitti 63
”valkkaria” muuttomatkallaan kaukaiselta Siperian tundralta Pohjanmerelle.

Kurkien värirengastus on moninkertaistanut muuttavista kurjista saatujen kontrollien määrän. Vesa Korhonen kuvasi Urjalassa 4.7. 2013 värirengasyhdistelmän jalkoihinsa saaneen kurjen, joka on tavattu talvehtimisalueellaan Espanjassa 4.12. 2015 ja 2.2. 2016 .

Vesilahden Koskenkylässä Jani Vastamäki laski samana päivänä 660 muuttavaa kurkea. Kurki on osa isojen lintujen menestystarinaa laulujoutsenen ja merikotkan lisäksi. Kurki siirtyi soitten laajamittaisten ojitusten seurauksena pesimään järvien rantakaislikoissa, pikkukosteikoilla, luhdilla, jopa hakkuuaukeilla, minkä seurauksena pesimäkanta on kasvanut moninkertaiseksi.

Koko maan elinvoimainen pesimäkanta saattaa olla jo 50 000 paria.

LUOMUKSEN tutkijoiden keräämästä kurkien rengastus- ja satelliittilähetinaineistosta selviää kolme mahdollista päämuuttoreittiä: Itäinen reitti kulkee Valko-Venäjän kautta Israeliin ja Itä-Afrikkaan. Unkarin reitille päädytään Baltian
kautta ja muuttokurjet suuntaavat lopulta Välimeren yli Afrikan pohjoisosiin. Kolmatta muuttoreittiä kurjet muuttavat Saksan ja Ranskan kautta Espanjaan.

Kurjet muodostavat elinikäisen parisuhteen ja alkavat pesiä vasta 4–6-vuotiana. Kesäisin näkee huoletonta poikamieselämää viettävien nuorten kurkien, ns.luppokurkien parvia. Kurki on pitkäikäinen lintu. Sastamalainen kurkitutkija Pekka Mustakallio rengasti kurjen pesäpoikasena Kiikoisissa heinäkuussa 1997. Tämä värirenkaiden perusteella tunnistettu kurki tavattiin tänä syksynä Keikyässä, jolloin tälle maan vanhimmalle luonnonvaraiselle kurjelle oli ikää kertynyt jo 20 vuotta 2
kuukautta.

Maan vanhin kurki on kuitenkin Humppilassa Jouko Alhaisella hoidokkina oleva, tv-ohjelmissakin esiintynyt 26-vuotias Kooka-kurki, joka on menettänyt toisen siipensä eikä pysty enää luonnonvaraiseen elämään.

Ahtialanjärvellä, Pirkanmaan parhaalla lintujärvellä riittää pesimälinnuston lisäksi jatkuvasti harvinaisuuksia, joita on nyt sekä mukavaa että helppoa seurata uudesta lintutornista. Maan pohjoisimmissa osissa, pääasiassa Utsjoella harvalukuisena pesivä suoranokkainen punakuiri sai renkaat jalkaansa 12. syyskuuta Lokkisaaressa. Kyseessä on kautta aikain ensimmäinen Pirkanmaalla rengastettu lajinsa edustaja.

Kaksi nuorta vesipääskyä napsi hyönteisiä veden pinnalta 8. syyskuuta ja Lokkisaaressa oleskeli hetken paikallisena kolme nuorta tundrakurmitsaa. Elokuussa Lokkisaaressa nähtiin kaksi mustapyrstökuiria ja sitruunavästäräkki.

Teksti: Hannu Järvinen
Kuvat: Mari Kukkamäki, Vesa Korhonen

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?