Suosio ja lajien kirjo valtavia

Tanssiharrastuksella myönteinen vaikutus lasten koulumenestykseen

Vesilahdella asuva tutkija Petri Hoppu sanoo, että tanssiminen tuo useimmille ihmisille mielihyvää.

Vesilahdella asuva tutkija Petri Hoppu sanoo, että tanssiminen tuo useimmille ihmisille mielihyvää.

Tanssiharrastus on nykyään suosittua, ja lajien kirjo on valtava. Näin tietää kertoa musiikintutkimuksen yliopistonlehtori Petri Hoppu Tampereen yliopistosta.

– Zumba, hiphop, breakdance ja showtanssi esimerkiksi vetävät väkeä, samoin itämainen tanssi. Jopa tankotanssista on tullut hyväksyttävä tanssimuoto. Mutta myös perinteiset kansantanssit pitävät pintansa, Vesilahdella asuva Hoppu kertoo tanssin nykytilanteesta.

Monella lajilla on oma vakiintunut kannattajakuntansa.

Hoppu väitteli vuonna 1999 kansanomaisen menuettitanssin juurista. Tuolloin tanssintutkimus oli vasta alkanut Suomessa. Tilanne on Hopun mukaan hiukan parantunut noista ajoista tanssintutkimuksen saralla.

Tutkijoita olisi paljon, mutta rahoitusta tutkimukselle on edelleen vaikea saada.

Yliopiston tarjoamat tanssintutkimuksen kurssit kyllä vetävät hyvin opiskelijoita.

– Ala on tullut pikkuhiljaa tunnetummaksi.

Villejä asiantuntijoita

Petri Hoppu ei ole viime aikoina ehtinyt tehdä tutkimusta niin paljon kuin olisi halunnut, sillä yliopiston laajat hallintouudistukset ovat vieneet lehtorilta aikaa.

– On kuitenkin hyvä, että tanssintutkimus ja etnologia ovat nyt samassa yksikössä. Se on pientä edistystä.

Hänen mielestään tanssin tutkimus pitäisi saada osaksi kulttuuripolitiikkaa, kuten musiikkikin on.

– Kun tutkimusta ei juuri ole, niin kuka tahansa voi julistautua asiantuntijaksi. Lieveilmiönä on, että osaamista käytetään vallan harjoittamiseen. Tällä villien asiantuntijoiden joukolla on myös taloudellista merkitystä, jos joku väittää juuri omaa osaamistaan kaikkein parhaaksi ja ainoaksi oikeaksi, Hoppu kritisoi.

Tanssista mielihyvää

Mikä sai miehen aikoinaan kiinnostumaan juuri tanssin tutkimuksesta?

– Musiikki ja tanssi ovat kiinnostaneet minua pienestä pitäen. Tajusin ylioppilaskirjoitusten jälkeen, että voisin erikoistua tanssin puolelle.

Hoppu pohtii, että monen tanssin ja liikunnan välinen ero on häilyvä. Hän itse pitää erityisesti kansantansseista ja seuratansseista. Kesäisin lavatanssit kutsuvat. Tällä hetkellä tanssille liikenee aikaa kerran viikossa.

– Tanssiminen on luonteva tapa liikkua, ja siinä liikkuu huomaamatta. Pystyy jatkamaan pitkäänkin ajattelematta, että tässä nyt harjoitetaan liikuntaa. Jokainen oppii tanssimaan, se kuuluu ihmisen perusolemukseen. Ja tietenkin tanssista saa mielihyvää.

Petri Hopun mukaan tutkimuksissa on todettu, että laulun ja tanssin harrastaminen vaikuttavat myönteisesti lapsen koulumenestykseen. Tanssiminen myös edistää ihmisten välistä kanssakäymistä. Teini-ikäisetkin ovat luontevasti vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Pieneksi ongelmaksi lehtori sanoo sen, että tanssi on hyvin naisvaltainen ala.

– Tanssin opetuksessa pitäisi miesten osalta korostaa enemmän fyysisiä ominaisuuksia ja voimakkuutta. Miesten ja naisten motoriset ominaisuudet ovat erilaiset.

Hopun toi Vesilahteen vuonna 1996 siellä asuvat sukulaiset. Perheeseen kuuluu kaksi teini-ikäistä lasta.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

  1. Musiikkikasvattaja

    Hienoa, että pikkuhiljaa tästä alasta alkaa nähdä lehtienkin palstoilla, niin isojen kuin pienien!

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>