Veden pinnan säätely yksi apukeinoista

Niitot ja ruoppaukset avuksi Onkemäenjärvellä

 

 

Tilaisuuden juonsi Jouko Marttila.

Tilaisuuden juonsi Jouko Marttila.

Vesilahden Onkemäenjärven hoitosuunnitelma on valmistumassa todennäköisesti tämän kuun loppuun mennessä. Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Envirosta esitteli suunnitelmaa kyläillassa keskiviikkona Onkemäen koululla.

Enviro on tehnyt tiivistä yhteistyötä niin ELY-keskuksen kuin alueen asukkaiden ja mökkiläisten kanssa, kun on mietitty parhaita keinoja järven kunnostamiseksi. Periaatteina suunnitelmassa ovat olleet muun muassa linnustollisten arvojen huomioon ottaminen sekä se, että turvataan uhanalaisten eläinlajien olosuhteet. Näitä ovat Onkemäenjärvessä lummelampi- ja täplälampikorento sekä viitasammakko.

– Tämä on lintuvesistön osalta arvokas kohde, siksi se on otettu osaksi EU:n Natura-hanketta. Onkemäenjärven lounaisosaan on suunniteltu kaivantoa, joka turvaisi linnuille pesimispaikan. Ketut eivät pääse yli viisi metriä leveän kaivannon yli, Lammi sanoi.

Marttilanlahden avovesialue on rehevöitynyt. Se kannattaisi katkaista vesiväylillä molemmilta puolilta, jolloin veden virtaus nopeutuisi.

Kaivanto parantaisi myös naurulokkien pesimäedellytyksiä.

– Naurulokit suojaavat pesiään voimakkaasti, mikä on hyvä asia myös muiden lintujen kannalta. Nekin ovat samalla turvassa petoeläimiltä, Lammi selitti.

Linnuille suojaa pedoilta

Marttilanlahteen sopisi hyvin karjan laidunnusalue. Mutta mistä löytyisi nautoja tähän tarkoitukseen? Eläimet pitäisivät maaperän siistinä luonnollisella tavalla.

Lammi herätteli asukkaita miettimään sitä, mitä tehdä raivatuille puille ja pensaille. Olisi hyvä, että raivatulle puuainekselle olisi hyötykäyttöä esimerkiksi hakkeen muodossa.

Järven eteläpäähän voisi avata veneväylän, mutta tämä jäänee maanomistajien toteutettavaksi. Se ei ole luonnon kannalta olennainen asia.

Niittoja on jo tehty muun muassa järven itäpäästä. Ihan kaikkea ei kannata niittää lintuja ajatellen, sillä kasvusto antaa niille näkösuojaa petojen varalta.

Myös ruoppauksia tarvitaan järven kunnostamiseksi. Niihin pitää hakea lupa ELY-keskukselta, jos poistettava massa on enemmän kuin 500 kuutiota. Niittoon riittää ilmoituksen tekeminen.

Särkikalojen liian suuri määrä on ongelma monessa järvessä. Onkemäenjärvessä pelkkä katiskapyynti saattaisi riittää Lammin mukaan niiden määrän vähentämiseksi.

Tilaisuudessa ollutta yleisöä mietitytti järven veden pinnan korkeus. Ongelma on ollut suurin keskikesällä, kun veden pinta on laskenut ja kasvillisuus päässyt rehottamaan.

Lupien hakeminen maksaa, mutta erilaisia tukimuotoja on olemassa. Tukea voisi hakea yhteisesti esimerkiksi kyläseuran nimissä.

Heidi Heino ELY-keskuksesta totesi, että talkootöillä voidaan kattaa monen rahoituksen vaatima omavastuuosuus.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>