Nippelitieto: Vaikka tiedämme tärkeimmät perusfaktat kotikunnistamme, tarjoaa tarkempi katsaus tilastoihin uutta ja kiinnostavaa informaatiota useimmalle.

Mikä meitä yhdistää, mikä meitä erottaa?

Ilmakuva Lempäälän keskustasta. Kuva: Erkki Koivisto.

Ilmakuva Lempäälän keskustasta vuodelta 2009. Kuva: Erkki Koivisto.

Lempäälä on vetovoimainen ja nuorekas, Vesilahti taas idyllinen ja yhteisöllinen. Lempäälä on kasvava muuttovoittokunta Tampereen kupeessa. Vesilahti on perinteikäs pitäjä maalaiskomedioista tuttuine maisemineen. Molemmat ovat elinvoimisia kuntia, jotka haluavat säilyä itsenäisinä ja sanovat ei kuntaliitoksille.

Mutta mitä kiinnostavaa ilmeisimpien faktojen takaa löytyy? Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä Lempäälällä ja Vesilahdella on? Tutkitaanpa tilastoja.

Väestömäärät kovassa kasvussa

Väestömäärät ovat molemmissa kunnissa nousseet kohisten viimeisten 30 vuoden aikana. Lempäälässä kasvu on kuitenkin ollut moninkertaisesti Vesilahtea nopeampaa.

Vuonna 1980 Lempäälässä asui reilut 12 000 ihmistä. Nyt heitä on jo yli 21 000. Samaan aikaan Vesilahden väkiluku on noussut 3 000 asukkaasta 4 400 asukkaaseen.

Tulevaisuudessakaan vauhti ei näytä pysähtyvän. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Lempäälä on miltei 30 000 asukkaan kunta. Vesilahdessakin majaansa pitää tuolloin yli 6 000 ihmistä.

Ikäjakauma kunnissa on lähes tarkalleen sama: 0–14-vuotiata on noin 25 prosenttia, 15–64-vuotiaita suunnilleen 60 prosenttia ja yli 65-vuotiaita likimain 15 prosenttia.

Keskimääräistä koulutetumpaa väkeä

Lempäälän lukio on tuttu paikka sekä lempääläläisille että vesilahtelaisille.

Lempäälän lukio on tuttu paikka sekä lempääläläisille että vesilahtelaisille. Kuva: Valpuri Kaarninen.

On tavanomaista, että niin Lempäälän kuin Vesilahden nuorista moni käy Lempäälän lukion. Iso osa lähtee myös Tampereelle lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. Jotkut jatkavat opintojaan vielä korkeakouluissa. Niitä ei kummastakaan kunnasta löydy.

Kuinka kouluttautunutta väkeä täällä sitten asuu? Suurta eroa kuntien välillä ei ole.

Lempääläläisistä lukion tai ammatillisen perustutkinnon on suorittanut 72,8 prosenttia, Vesilahdessa vastaava luku on 68,8. Valtakunnallinen keskiarvo on 67,7.

Korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö taas on täälläpäin huomattavasti harvinaisempi tapaus. Lempäälässä korkeakoulutettuja on 33,6 prosenttia väestöstä ja Vesilahdessa 28,6 prosenttia. Koko maassa luku on 28,2. Väki on täällä siis keskimääräistä koulutetumpaa.

Työpaikkaomavaraisuus heikko kohta

Kummakin kunnan käyttökustannukset jakautuvat melko samaan tapaan. Isoin pala kakkua kuluu perusopetukseen. Toiseksi suurin menoero on erikoissairaanhoito ja sitten tulee lasten päiväkotihoito.

Kuinka suuri osa asukkaista sitten käy töissä kunnan sisällä? Ei kovin suuri. Vuonna 2010 Lempäälän työpaikkaomavaraisuus on 69,3 prosenttia. Vesilahdella tämä luku on Pirkanmaan pienin, 45,1 prosenttia.

Henna Virkkusen pahamaineisten kuntaliitosta ohjaavien kriteerien mukaan työpaikkaomavaraisuuden pitäisi olla vähintään 80 prosenttia.

Tuloveroprosentti molemmilla on täysin sama: 20,50. Lainakannat kunnilla ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Vesilahden lainakanta on 2 700 euroa asukasta kohden, kun taas Lempäälällä se on 1 600 euroa per asukas. Valtakunnallinen keskiarvo on noin 2 000 euroa asukasta kohden.

Vesilahdessa mökkeillään paljon

Ilmakuva Vesilahden Narvasta. Kuva: Erkki Koivisto.

Ilmakuva Vesilahden Narvasta vuodelta 2009. Kuva: Erkki Koivisto.

Lomailussa Vesilahti pesee Lempäälään. Pikkuisessa Vesilahdessa on nimittäin 400 kesämökkiä enemmän kuin Lempäälässä – yhteensä niitä on miltei 1 700. Vesilahdessa mökkejä on jopa hieman enemmän kuin asuntokuntia.

Vesilahden luonnetta maalaiskuntana korostaa se, että kunnassa on kevyen liikenteen väyliä yhteensä vain neljän kilometrin matkalta. Lempäälässä luku on yli kymmenen kertaa suurempi eli 43 kilometriä.

Erittäin näkyvä ero löytyy siitä, kuinka paljon kunnat laittoivat rahaa liikunnan, urheilun ja ulkoilun toimipaikkojen kehittämiseen. Vuonna 2011 Lempäälä käytti siihen yhteensä 455 000 euroa ja monta kertaa pienempi Vesilahti 231 000.

Suhteellisen eron huomaa, kun lukuja tarkastelee yhden asukkaan perspektiivistä. Vesilahdessa liikuntaan ja ulkoiluun käytettiin 47 euroa asukasta kohden, Lempäälässä yli puolet vähemmän eli 21 euroa. Pirkanmaan keskiarvo oli 82 euroa per asukas ja koko maassa taas 90 euroa.

Jutun faktat perustuvat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tietoihin. Luvut ovat peräisin vuodelta 2011, ellei erikseen toisin mainita. Selvitys ei ole kaiken kattava, vaan siinä on nostettu esiin vain muutamia kiinnostavia esimerkkejä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>