Kiitoksia spontaanista avusta

Sitä mukaa, kun ikä alkaa tavoitella varsin huimia numeroita ja onnettomuudesta rampautunut jalka alkaa rasittua, ovat ostoskassit ja -kärryt alkaneet painaa kummasti aikaisempaa enemmän.
Mutta ei hätää! Samaan aikaan olen huomannut, kuinka ystävälliset ihmiset ympärilläni aivan spontaanisti tarjouavat apuaan: ”Saanko kantaa tuota kassia, saanko työntää kärryt paikoilleen, voinko auttaa jotenkin ja niin edelleen.
Aikaisemminkin vallinnut, todella hieno naapuri- ja ystäväapu on näin laajennut aivan tuntemattomien lempääläisten osoittamaksi ystävällisyydeksi.
Minä kyllä tunnen omantunnontuskia miettiessäni, kuinka vähän itse aktiiviaikanani kiinnitin huomioita vanhojen ihmisten murheisiin.
Tässä tapauksessa kuitenkin paha palkitaan hyvällä.
Sydämellinen Kiitos kaikille. Paitsi fyysistä apua, olen onnellinen siitä, että useinkaan en enää kärsi lukiessani lehdistä, minkälainen taakka vanhojen ihmisten määrä on Suomessa. Nöyryytys haihtuu ja tilalle tulee itsetietoinen oivallus: olen minäkin joskus ollut aktiivi.
Luulen todellakin, että Lempäälässä on henkisesti keskimääräisesti vähemmän vaikeaa olla vanha.
Tuntemattomia, naapureita ja ystäviä ihaillen
Pirkko Rommi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?