Kosteusmittaaja Sune Latvala uskoo, että tilat saadaan kuntoon syyslukukauteen mennessä.

Neljässä Kuljun koulun luokkahuoneessa on havaittu kosteusvaurioita. Sisäilmatutkimuksissa alapohjan rakenteista löydettiin mikrobeja ja sisäilmassa havaittiin epäpuhtauksia.

Kosteusvaurioiden vuoksi koulun lattiaa joudutaan korjaamaan noin 400 neliömetrin alueelta. Korjauksessa puretaan ja rakennetaan uudelleen neljän luokan, yhden käytävän ja opettajien pukutilojen lattiat. Lisäksi liikuntahallin käytävän lattia kuivatetaan ja luokkien väliset seinät rakennetaan uudelleen.

Tilat sijaitsevat koulun vanhassa osassa, korkean luokkasiiven ensimmäisessä kerroksessa.

Vaurion on aiheuttanut kapilaarikosteus, joka nousee lattiarakenteisiin alustäyttönä olevaa hiekkaa pitkin.

Purkutyöt on jo tehty

Ongelmat huomattiin, kun opettajat alkoivat oireilla ensimmäisen kerroksen luokissa.

Lempäälän tilapäällikkö Timo Kujanpää sanoo, että jo viime syksynä luokkahuoneissa havaittiin korkeita kosteusarvoja. Asialle saatin varmistus sisäilmatutkimuksen jälkeen.

– Paikan päällä on purkutyöt jo tehty. Kokonaisuudessaan remontti on valmis kesän aikana. Ensi syksyllä luokkahuoneet ovat taas käytössä, Kujanpää sanoo.

Korjaustyö kustantaa yhteensä noin 300 000 euroa. Summaan sisältyy myös tilapäisestä parakkirakennuksesta aiheutuneet kulut.

Kunnan osuus kustannuksistaon 89 prosenttia ja seurakunnan osuus 11 prosenttia. Näin ollen kunnalta haetaan korjaustyötä varten 267 000 euron suuruista lisämäärärahaa. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle tarvittavan määrärahan myöntämistä.

Osa koululaisista viettää loppukevään oppituntissa tällaisissa puitteissa.

Koulussa siirtolaiselämää

Kuljun koulun rehtori Anneli Kesola kertoo, että osa koulua on viettänyt tammikuun lopusta asti siirtolaiselämää.

– Käytännön järjestelyt on ratkaistu niin, että meillä on käytössä kaksi tilapäistä parakkihuonetta. Lisäksi olemme tehneet joustavasti muutoksia koulun sisäisesti. Jotkut joutuvat olemaan vähän ahtaammissa tiloissa kuin toiset.

Kesolan mukaan koulussa on sopeuduttu muutoksiin pääosin hyvin.

– Tärkeintä on, että koulu saadaan kuntoon.

Korjausta vaativien luokkatilojen lattiat on jo purettu.

Koulujen ja päiväkotien kunto halutaan selvittää

Koulujen homeongelmat piinaavat kasvavissa määrin joka puolella Suomea. Esimerkiksi  Viialan keskustan  koulu on jouduttu sulkemaan home- ja mikrobivaurioiden takia.

SDP:n valtuutettu Niina Selin esitti valtuustoaloitteen kunnan koulujen ja päiväkotien kuntokartoitusten tekemisestä kunnanvaltuuston kokouksessa 6. maaliskuuta.

– Piileviä vaurioita löytyy jo yli 1 300 koulusta ympäri Suomea. Viialan keskustan koulussa jopa 30 työntekijää on joutunut asioimaan työterveyshuollossa hengitystie- ja poskiontelo-oireiden takia, kertoo Selin aloitteessaan.

– Lapset ovat valitelleet päänsärkyä, väsymystä, ihon kutinaa ja tukkoisuutta. Heitä on terveydenhuollon seurantalistalla tällä hetkellä 50.

Mistä näin laajat ongelmat sitten johtuvat? Selin kirjoittaa, että Kansanterveyslaitoksen dosentin Aino Nevalaisen mukaan yleisin syy ongelmiin ei suinkaan ole rakennuksen ikä, vaan materiaalien tekninen vanheneminen.

– Välttämättömien korjausten ja huoltohenkilökunnan karsiminen oli virhe, ja korjauskulttuuri, jossa kaikki pannaan kerralla kuntoon 10–20 vuoden välein tarkoittaa sitä, että rakennus on jo päässyt kurjaan kuntoon.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Lempäälän kunnassa tehtäisiin kuntokartoitukset mahdollisimman pikaisesti jo olemassaoleviin päiväkoteihin ja kouluihin.

Rakennukset tarkkaan syyniin

– Koska rakennamme vauhdilla uusia päiväkoteja ja kouluja, meidän pitäisi varautua siihen, että myös jo olemassaolevat rakenteet ovat kestäviä ja turvallisia käyttäjilleen. Meillä ei ole varaa yllätyksiin. Päiväkotien ja koulujen käyttöaste on tällä hetkellä erittäin korkea, kirjoittaa Selin.

– Sairastuneet työntekijät, puhumattakaan lapsista, tulevat ennen pitkää meille kalliiksi. Lisäksi Akaan kaltaisessa tilanteessa meillä ei ole mahdollisuutta sijoittaa lapsia muualle, paikkoja ei yksinkertaisesti ole.

Lisäksi Selin pohtii, että kenties tulevaisuudessa valtion osoittama homekoulujen korjaamiseen ohjattava rahasumma on kiinni siitä, kuinka hyvin rakennuksia on hoidettu.

– Esimerkiksi kuntaliitto on valmistelemassa esitystä, että valtio tukisi kuntia vuosittain 200 miljoonalla eurolla kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa. Tukea maksettaisiin vuosien 2013-2017 välisenä aikana. Jos ja kun meillä kuntokartoitukset saataisiin teetettyä ajoissa, olisimme ensimmäisten joukossa hakemassa mahdollisia avustuksia..