Kylien liiketoiminta-asiamiehen juuret syvällä Lastusissa

Lempäälän keskustan kehittäminen on kylien etu

– Kyllä täällä mylläämistä riittää. Kesälomallaan Juha Kuisma aikoo tehdä talven varalle kyläkunnan yhteisellä klapikoneella  riittävästi polttopuita. Myös pihapiirin komean aittarakennuksen sisätyöt odottavat käsistään kätevää miestä.

– Kyllä täällä mylläämistä riittää. Kesälomallaan Juha Kuisma aikoo tehdä talven varalle kyläkunnan yhteisellä klapikoneella riittävästi polttopuita. Myös pihapiirin komean aittarakennuksen sisätyöt odottavat käsistään kätevää miestä. Kuva: Erkki Koivisto

Kevään valo on saanut linnut tervehtimään aamua Lastusissa. Juha Kuisma, 57, ei liverrystä kuitenkaan ehdi kauaa kotipihallaan ihailla. Lempäälän kunnanvaltuuston uusi puheenjohtaja oli eilen Kannuksessa ja tänä aamuna hän lähtee työmatkalle Helsinkiin. Kuisma saa astua monien kynnysten yli kylien asialla.

Kuisma asuu evakkona Lempäälään saapuneen isänsä Aimo Kuisman rakentamaa asutustilaa. Nikkarointia harrastavan ja ekologisen asumisen puolesta puhuvan isännän kotitalon pihan aitalla on kokoa ja näköä. Juha Kuisma on remontoinut vuonna 1948 rakennettua puulämmitteistä taloa kokonaan uuteen uskoon.

– Meillä on täällä tällainen fiksun asumisen kokeilu, Kuisma naurahtaa.

Opiskeluvuosiaan lukuun ottamatta Kuisma on asunut koko ikänsä Lempäälässä. Kun velipoika Kyösti Kuisma ryhtyi maanviljelijäksi ja tilan pitäjäksi, Jyväskylässä kansantaloustiedettä ja filosofiaa opiskelleen Juha Kuisman kiinnostuksen aiheina ovat aina olleet historia ja maaseutu kylineen.

– Koska isäni oli Karjalan siirtolainen, kai sitä itse on halunnut juurtua jonnekin, maaseudulle, omaan kylään, hän aprikoi.

Ympäri Suomea työkseen kiertävä Kuisma toimii kylien liiketoiminta-asiamiehenä. Suomen kylätoiminta ry:n hanke on kestoltaan reilut kolme vuotta, ja päättyy tältä erää vuoden 2014 maaliskuussa. Miestä se ei kuitenkaan huoleta, vaan hän sanoo suhtautuvansa buddhalaisella tyyneydellä tulevaan.

– En ole toiminut kolmeakymmentä vuotta saman työnantajan palveluksessa, sanoo Sarka -maatalousmuseon ensimmäisenä johtajana 2000–04 toiminut Kuisma, joka erosi toimestaan protestina museon budjettileikkauksille.

– Olen saanut aina tehdä sitä, mitä olen halunnut. Hankemaailma on epävarmaa, mutta kun yksi homma on loppunut, seuraava on tullut nappisyöttöllä pallona jalkaan.

Kylä on yhdessä
tekeviä ihmisiä

Kylän määritelmään liittyy Kuisman mukaan totta kai maantiede – vaikkapa nykyinen tai entinen koulupiiri – mutta hän näkee kylän käsitteen laajemmin kattamaan samalla alueella asuvat ihmiset, jotka haluavat ja kykenevät tekemään vapaaehtoisesti jotain kylänsä kehittämiseksi.

Kyläläisiä voivat olla myös mökkiasukkaat. Kylien kesäasukkaista ja heidän vahvuuksistaan voi kertyä kylälle Kuisman mukaan huomattavaa lisäarvoa.

– Fiksu kyläyhdistys järjestää kerran kesässä kylätapahtuman. Mökkiläiset voivat tulla sinne ja myös kyläyhdistyksen jäseniksi, sanoo Kuisma, jonka tiedossa on kyläyhdistyksiä, joiden 10-henkiseen hallitukseen on varattu kaksi paikkaa kesäasukkaille.

Kuisma kokee kylien liiketoiminta-asiamiehenä päätehtäväkseen kokemuksien ja hyvien esimerkkien viemisen hankkeita virittäville ja toteuttaville kyläkunnille. Kylät kun painivat samojen asioiden parissa.

– Rohkaisen ihmisiä viemään hankkeita eteenpäin. En voi antaa rahaa, mutta kylläkin kannustusta.

Kannuksen kunta oli lähestynyt kyläyhdistystä sanoen, että jos kyläläiset eivät keksi mitään hiljenevälle kyläkoululleen, se lopetetaan. Nyt siellä viritellään koulusta kyläpalvelukeskusta aivan Eräjärven mallin mukaan.

– Heitä viehätti myös Vihtijärven mallin toimintapa oli se, että kylä osti koulurakennuksen itselleen. Kunta jatkaa siinä koulun pitoa ja maksaa kylälle vuokraa, Kuisma kertoo.

Maaseudullakin saisi
rakentaa kokeilevasti

Tampereen kaupunkiseudulla ollaan kiristämässä asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen periaatteita. Kuisman mukaan nykyisen esityksen kriteerit ovat huomattavasti lievempiä kuin alkuperäisideassa oli.

– Ensimmäisen esityksen mukaan suurin osa seudusta olisi joutunut rakennuskieltoon. Nyt sääntely koskisi lievealueita, vyöhykettä, joka on noin kolme kilometriä kaava-alueen rajasta, sanoo Kuisma, joka ei koe periaatteiden voimaan tulemisen sinänsä haittaavan kylien kehittämistä. Kunnilla on edelleen mahdollisuus ohjata uutta rakentamista ja asuttamista.

Asumisen vapauden ja hyvän ympäristön puolesta liputtava Kuisma näkee, että maaseudullakin pitäisi voida saada rakentaa melko vapaasti, muotoja ja materiaaleja varioiden.

– Maaseudullakin tarvitaan kokeilevaa rakentamista. Punamulta sopii hyvin vihreään taustaan, molemmat ovat murrettuja värejä. Punaisen sävy tuli alun alkaen käyttöön 1700-luvulta Falunin kaivoksen jätteenä syntyneestä rautaoksidista, Kuisma sanoo viitaten ikkunastaan näkyvään maisemaan.

Keskustalainen kuntakeskustan

kehittämisen asialla

Kolme valtuustokautta keskustan kunnanvaltuutettuna toiminut Juha Kuisma on eri vaiheissa kymmenkunta vuotta ollut mukana Lempäälän kunnan keskustan kehittämisprojekteissa. Nyt meneillään oleva ja toteutusvaiheeseen edennyt kolmas hanke saa Kuismalta suitsutusta. Hän näkee, että rakenteeltaan nauhataajamamainen Lempäälä tarvitsee pysyäkseen itsenäisenä kuntana vahvan kuntakeskustan.

Lempäälän keskustan alue tarvitsee hänen mukaansa nykyisestä poiketen ihmisläheistä, viihtyisää asumista. Rakentamisessa ja liikenteen suunnittelussa etusijalla pitää olla ekologisuus. Lopputuloksessa saisi olla Naantalista tuttua vesistöä kiertävää asutusta ja siltoja.

– Lempäälän uusi keskusta voisi parhaimmillaan olla puutarhakaupunki, jossa vihreys on julkisten tilojen vihreyttä. Vihreällä ympäristöllä, oli se sitten metsää tai puistoa, on ihmiselle elvyttävä vaikutus.

Myös asukkaita tarvitaan kuntakeskustaan lisää, jotta palvelut saataisiin turvattua. Uusia asukkaita voisi Kuisman mukaan tulla keskustasaareen pari tuhatta ja Hauralaan viitisen tuhatta.

– On kumma, ettei 22 000 asukkaan Lempäälässä ole omaa kunnon postia

Alkaneen valtuustokauden suurimpana haasteena Kuisma kokee valtiovallan useaan otteeseen viestittämän tarpeen kuntauudistukseen.

– Että halutaan nähdä alueella yksi kunta, suur-Tampere. Tosin Tampereelta on lipsautettu, ettei kaupunkiin haluta liittää itseensä kaikkia ympäryskuntia, vaan Pirkkalan ja Lempäälän, sanoo Kuisma todeten, että kuntakeskuksen kehittäminen ratkaisee ratkaisee kunnan itsenäisenä säilymisen pitkällä tähtäimellä.

Pääministereiden
neuvonantaja

Pitkään kunnallispolitiikassa mukana ollut Kuisma on osallistunut myös valtakunnan tason politiikkaan. Ekohistoriaan perehtynyt taloustieteen kandidaatti oli vuosina 1993–95 pääministeri Esko Ahon erityisavustaja ja toimi niin ikään keskustalaisten pääministereiden Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen talouspoliittisena avustajana vuosina 2009–10.

Hän kertoo saaneensa valtioneuvoston esikuntatehtävissä arvokkaan kokemuksen: Valtion budjetin kautta ratkaistavissa asioissa liikkumavara on niin pieni, että säälittää.

– Sen huomasin, että puoluesidonnaisuus katoaa tuolla päätöksenteon tasolla taka-alalle.

Päätöksenteossa keskiöön sen sijaan nousee koko kansakunnan etu. Tästä esimerkkinä Kuisma mainitsee vuoden 2010 hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän ja silloisen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) kasaaman uusiutuvan energian paketin. Sen mukainen biokaasuvoimala avattiin hiljan Vaasassa.

– Pitkä työ kanta nyt tämän hallituksen aikana hedelmää. Laitoksella on tärkeä työllistävä vaikutus koko Pohjanmaalle.

Lempona
tien päällä

Juha Kuisma on tullut palkituksi kotikunnassaan Vuoden Lempo -tittelillä.

– Tiedätkö, mistä sana tulee, hän tiedustelee tehdessään lähtöä seuraavaan palaveriin.

Kuisma tekee selkoa perehtyneensä lemposanan semiotiikkaan. Syväsukellus asiaan vuonna 2002 tuotti kirjan, joka paljasti miehen mukaan, että nimen lähtökohtana onkin sana ”lemmes”, joka tarkoittaa maahan iskeytyvää meteoria, pyrstötähteä ja luultavasti myös pallosalamaa.

Nimi on enteellinen ja osuva; Kuismalla on tuli hännän alla.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Toimittaja ja kirjailija

 

Juha Kuisma on taloustieteiden kandidaatti, joka on työskennellyt muun muassa opettajana ja toimittajana. Lehtiartikkeleita, lähinnä maaseutuaiheisia kolumneja hän on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen ja Maaseudun Tulevaisuuteen. Yhden miehen yhtiönsä Alfaterra Oy:n kautta hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, mm. Tilastokeskukselle ja Kunnallisalan kehittämissäätiölle sekä paikallishistoriaa Lempäälä-seuran kirjasarjaan. Tärkeimmäksi ja toistaiseksi parhaimmaksi teoksekseen hän nimeää loppuun myydyn kirjan Tuli leivän antaa.

– Se on ekohistoriaa viime kymmenentuhannen vuoden ajalta. Vaikka se ei tieteellinen tutkimus olekaan, se pitää kutinsa.

Parhaillaan painossa on Kuisman kirjoittama Kylien liiketoimintaopas.

Kuisma osallistui Suomen henkistä tilaa 2000-luvulla kartoittaneeseen ns. Niiniluodon filosofityöryhmän työhön. Filosofiryhmä ruoti mm. globalisaatiota, teknologian kehitystä, ekologisia uhkakuvia ja uskontojen jännitteitä nykyajassa. Toimintansa muutama vuosi sitten päättänyt ryhmä tuotti viisi kirjaa. Kirjasarjan neljännessä kirjassa Kuisma mm. tarkastele pitkässä artikkelissa ympäristötaloutta maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden kannalta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>