Alanvaihtaja: Jarmo Latvanen siirtyi sielunpaimenesta lammaspaimeneksi

Tolvilan tilalla asuu tyytyväisiä lampaita

Viialassa lähellä Akaan ja Lempäälän rajaa asustelee joukko tyytyväisiä lampaita. Tolvilan kartanon isäntä Jarmo Latvanen kaitsee laumaansa lempein ottein.

Kaikki alkoi reilut kymmenen vuotta sitten, kun nykyinen tilan väki asettui sille sukupolvenvaihdoksen myötä. Aluksi tilalla keskityttiin laatuheinän tuottamiseen ja ravitallien vuokraamiseen. Viimeiset hevoset lähtivät Tolvilasta viime vuoden syksyllä.

Tätä ennen oli jo aloitettu lampaiden kasvattaminen. Naapurin, Lempäälän puolella sijaitsevan Mantereen tilan lampaat olivat Tolvilassa laitumella ja hoitivat samalla perinnebiotooppimaisemia.

– Huomasin, että lampaat ovat tosi sympaattisia eläimiä ja innostuin alasta. Vuonna 2007 meille tuli ensimmäiset 15 uuhta. Nyt niitä on 140 ja karitsat päälle. Tilamme mahdollistavat 450 uuhen pitämisen, ja pyrimme tähän määrään muutaman vuoden sisällä, Latvanen kertoo.

Hän on käynyt läpi melkoisen ammatinvaihdoksen, sillä aikaisemmin hän toimi pappina. Latvasella oli alunperin tarkoituksena tehdä sekä papin hommia että pitää tilaa, mutta tilatyöt ja etenkin lampaat veivät mukanaan.

Eläinten ehdoilla

Tolvilan tilalla on pitkä historia. Kartano on alunperin muodostettu vuosina 1650–80. Tilasta on erotettu torpparilain myötä torppia sekä alueita karjalaisten asuttamiseen sodan jälkeen. Vuoteen 1932 se oli osa Lem

Suomenlammas on sitkeä alkuperäisrotu.

Suomenlammas on sitkeä alkuperäisrotu.

päälää, kunnes kuntarajojen muutoksen myötä siitä tuli osa silloista Viialaa.

Tilan nykyisessä lammastuotannossa korostetaan eläinten hyvinvointia ja ekologisuutta. Nämä parantavat myös lihan laatua. Viime vuonna tila siirtyi luomutuotantoon.

Tolvilassa kasvatetaan suomenlampaita. Se on sitkeä alkuperäisrotu.

Uuhilla saisi säännösten mukaan teettää karitsoja useamminkin, mutta Tolvilassa ne poikivat kerran vuodessa. Tämä on Jarmo Latvasen mukaan eläinten edun mukaista.

Karitsat teurastetaan 8–10 kuukauden ikäisinä, jolloin niiden lihan maku on parhaimmillaan.

– Monilla on sellainen käsitys, että lammas maistuu vanhalta villasukalta. Tämä juontaa juurensa aikaan, jolloin lampaita kasvatettiin lähinnä villan takia, ja ne teurastettiin vanhoina. Lihan maku on silloin aivan erilainen kuin nuoren eläimen.

Eläinten hyvä kohtelu näkyy tilalla siinäkin, että Latvanen vie ne itse Urjalassa sijaitsevaan teurastamoon. Kun auto ja paimen ovat lampaille tuttuja, ne eivät stressaannu. Tämä vaikuttaa myös lihan laatuun.

Paimenen Makasiiniksi nimetyssä tilamyymälässä myydään muun muassa lampaan ja karitsan lihaa, erilaisia villasta tehtyjä tuotteita sekä Mantereen tilan luomukukonpoikia.

Tolvilan kartanon isäntä Jarmo Latvanen ja Mantereen tilaa lähiaikoina jatkava, agrologiksi opiskeleva Niina Nieminen tekevät paljon yhteistyötä.

Tolvilan kartanon isäntä Jarmo Latvanen ja Mantereen tilaa lähiaikoina jatkava, agrologiksi opiskeleva Niina Nieminen tekevät paljon yhteistyötä.

Ekologista lihaa

Tolvilassa tehdään muutenkin kiinteää yhteistyötä Mantereen tilan kanssa. Apua ja neuvoja kysytään sekä tarjotaan puolin ja toisin.

Luomukukkojen kasvatus on melko uutta Suomessa. Tilan tytär Niina Nieminen kertoo, että kukot saavat kasvaa pienissä parvissa, ja niillä on paljon tilaa käytössään. Linnut pääsevät myös ulkoilemaan.

Luomukukot myydään Paimenen Makasiinissa kokonaisina pakasteina. Lammas- ja karitsatuotteita löytyy moneen lähtöön, ja niiden suuri kysyntä on yllättänyt Jarmo Latvasen.

– Yleensä meillä on syöty lammasta pääsiäisenä, mutta saa nähdä, riittääkö sitä meille tänä vuonna, paimen naurahtaa.

Latvanen korostaa kotimaisen lampaanlihan ekologisuutta, sillä siitä käytetään hyödyksi koko ruho villoineen ja taljoineen. Vain 22 prosenttia Suomessa syödystä lampaanlihasta on hänen mukaansa kotimaista.

Näin pääsiäisen jälkimainingeissa on hyvä verrata papin ja tilallisen entistä sekä nykyistä uraa toisiinsa.

– Jeesuksen vertaukset tulevat konkreettisiksi siinä, miten lampaat luottavat paimeneensa. Kun lampaat tunnistavat ääneni, ne alkavat määkiä ja seuraavat minua minne vain, Latvanen sanoo.

Moni aikaisempi pääsiäinen on mennyt karitsoimisen parissa, mutta tänä vuonna karitsoinnit on ajoitettu niin, että Latvasen perhe pääsi paremmin keskittymään pääsiäisen sanoman viettämiseen.

– Pääsiäinen symboloi uuden alkua, siinä on valtava sanoma ihmiselle.

Paimenen Makasiinissa myydään monenlaisia villasta tehtyjä tuotteita.

Paimenen Makasiinissa myydään monenlaisia villasta tehtyjä tuotteita.

Kommentti:

Villasukan makuista lammasta?

Ensikosketukseni lampaanlihaan ei ollut kovin hyvä. Olin juuri saapunut au pairiksi englantilaiseen perheeseen ja sain eteeni lampaanpaistia, jonka maku oli, noh, ei ihan makuuni. En kehdannut olla epäkohtelias ja jättää lihaa lautaselle, joten jotain oli keksittävä. Peittääkseni lampaanlihan ominaismakua lapoin annokseen kyytipojaksi valtavan määrän minttuhyytelöä.

En ole sittemmin saanut syötyä mitään mintun makuista, lampaasta puhumattakaan.

Kerran yritin, ja kokeilu päättyi nolosti siihen, että jouduin sylkäisemään lihanpalan suustani lautasliinaan.

Odotukset eivät siis olleet kovin korkealla, kun lopulta tutkivan journalismin nimissä uskaltauduin maistamaan pienen palan Tolvilan Kartanon karitsamakkaraa.

Kokeilin palaa ensin varovasti kielenkärjellä. Ei pahaa. Lopulta uskalsin syödä koko palasen. Maku oli mukavan mausteinen ja harmoninen.

Hämmentävää. Ehkä tästä vielä avautuu uusi makumaailma.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Marinoitu lampaanpaisti

2,5 kg luutonta lampaanpaistia

0,5 dl voita

Marinadi:

3 dl öljyä

1 dl punaviinietikkaa

3 kesäsipulia silputtuna

1 dl tuoretta persiljaa silputtuna

0,5 dl tuoretta oreganoa silputtuna

0,5 dl tuoretta timjamia silputtuna

2 valkosipulinkynttä silputtuna

1 rkl suolaa

2 tl sokeria

1,5 tl mustapippuria

 

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Ruskista huoneenlämpöisten paistien pinnat pannulla voissa. Aseta paistit uuniritilälle uunipellin päälle ja työnnä lihalämpömittari lihan paksuimpaan kohtaan. Kypsennä paisteja uunissa, kunnes mittari osoittaa 60–65 astetta. Kiedo paistit folioon ja anna jäähtyä noin puolen tunnin ajan.

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Leikkaa liha ohuiksi viipaleiksi ja siirrä viipaleet kulhoon. Kaada päälle marinadi. Anna lihan maustua kylmässä seuraavaan päivään.

 

Resepti: Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>