Herra Parkinson viedään mukana hautaan

 

Erkki Ärölä kuljettaa puut moottorikelkalla.

Erkki Ärölä kuljettaa puut moottorikelkalla. Kuva: Erkki Koivisto

Vanha maalaistalo sijaitsee kauniilla paikalla, Vesilahden Narvassa Alhonselän Haapalahden rannalla. Taloa asuvan Erkki Ärölän, 75, mukaan asuinpaikka on Vesilahden toiseksi kaunein. Sitä hän ei tosin tiedä, mikä se vielä kauniimpi olisi.

– Mutta voi sellainen jossain olla, mies myhäilee.

Auringonpaisteisella pihalla komeilee kunnioitusta herättävän kokoinen klapikasa. Toinen pilkkomistaan odottava puupino vartoo vuoroaan moottorikelkan vieressä.

Puiden pieniminen on talon isännälle harrastus, jolla hän yrittää pitää tautinsa etenemistä kurissa. Eläkkeellä oleva maanviljelijä sairastaa Parkinsonin tautia.

Herätys
steppilaudalla

Ensi oireet tulivat hiipien niin, ettei mies itse ensin huomannut mitään. Herätys tuli siinä vaiheessa, kun vaimo huomautti pariskunnan yhteisellä kuntosalireissulla, ettei miehen vasen käsi tehnyt kävelylle ominaista vastaheilahdusta, kun mies astui steppilaudalla.

Lääkäriin Ärölä hankkiutui oireiden yleistyttyä ensi kerran viitisen vuotta sitten. Tutkimukset alkoivat. Neljä vuotta sitten neurologi teki virallisen diagnoosin, joka vahvisti sen, mitä kotona jo osattiin epäillä: Parkinsonin tauti.

– En ollut ihan seitsemääkymmentä vuotta täyttänyt, kun oli vapinaa käsissä.

Varsinkin levossa Ärölän kädet pitävät pientä vapinaa. Oikea käsi vapisee huomattavasti vasenta enemmän. Mies sanoo puheäänensäkin jonkin verran muuttuneen taudin edetessä.

– Taudin oireet ovat kaikilla Parkinsonia tautia sairastavilla vähän erilaiset, sanoo Ärölä, joka on kuullut itsestään sanottavan, että hänen ryhtinsä on painunut aiempaa hieman kumarampaan asentoon.

– Ja askellus on välillä sellaista humalaisen töpötystä.

Ärölä hiihtää, mutta tasapaino on sen verran heikentynyt, ettei hän enää uskalla laskea mäkeä.

– Kahvikupin voin vielä viedä hyvin pöytään. Työkalutkin pysyvät hyvin hyppysissä, vasara varsinkin, Ärölä hymähtää.

Diagnoosin saatuaan hän ei millään muotoa masentunut. Hän korostaa, että sai elää seitsemänkymppiseksi suhteellisen terveenä.

Erkki Ärölän suvussa tai lähipiirissä ei ole kohtalotovereita. Siksi tauti oli siihen sairastuneelle entuudestaan kovin vieras. Sittemmin tietoa on tullut lisää. Parkinsonin tauti ei esimerkiksi juurikaan periydy eikä se tartu.

– Harva täältä terveenä lähtee. Voi ajatella niin, että tämä on yksi vanhenemisen muoto. Haluan rohkaista kaikkia, jotka vastaavan diagnoosin saavat, että eivät murehtisi. Elämä jatkuu eikä elämänlaadun tarvitse vähentyä.

– Minä maistan vielä hyvän ruuan; joiltakin menee hajuaisti. Se tietysti rajoittaa, jos lääkäri määrää, ettei saa enää ajokorttia uusittua tai jos jalat menisivat niin voimattomiksi, että joutuisi pyörätuoliin.

Lääkitystä lisätään
vähitellen

Erkki Ärölän kotitalon kuistilla on komeat sorvatut pylväät. Kuva: Erkki Koivisto

Erkki Ärölän kotitalon kuistilla on komeat sorvatut pylväät. Kuva: Erkki Koivisto

Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa lääkitystä. Lääkkeillä voidaan kylläkin hidastaa taudin etenemistä. Ärölällä annostusta on lisätty vähitellen.

– Parkinsonin tauti ei vie hautaan, mutta otetaan sinne mukaan. Herra Parkinson on kaverina loppuun asti.

Lääkityksen lisäksi Ärölä taistelee taudin etenemistä vastaan omatoimisella liikunnalla. Ärölä vähentää taudin haittoja harjoittamalla kerran viikossa kuntosaliliikuntaa ja vesijumppaa Ehtookodossa Lempäälässä. Siellä fysioterapeutti vetää jumppaa neurologiselle liikuntaryhmälle.

– Liikunta on tärkeää. Pitää saada niveliin liikettä, jotta tauti etenisi hitaasti.

Puutyöt kuuluvat miehen omahoitoon. Samoin hiihtäminen.

– Kolme vuotta sitten asennettu lonkan tekonivel on kuitenkin lyhentänyt hiihtomatkoja.

Vertaistukea mies saa Lempäälän ja Vesilahden Parkinsonin tautia sairastavien keskusteluryhmästä, joka kokoontuu 3–5 kertaa vuodessa Lempostuvalla Lempäälässä. Kokoonkutsujana toimii Raija Vastamaa, jonka tiedossa on, että alueella asuu nelisentoista tautia sairastavaa. He kuuluvat Suomen Parkinson-Liiton Tampereen potilasyhdistykseen.

Lempostuvalla kokoonnutaan juttelemaan ja keksimään virikkeitä nyyttikestien merkeissä.

– Kaikki Parkinsonin tautia sairastavat ovat sinne tervetulleita. Mielestäni tekee virheen, jos yrittää salata vaivan. Tämä sairaus liittyy ikään, joka valitettavasti joskus puhkeaa turhan varhain. Jos ihmiset eläisivät satakaksikymmentävuotiaiksi, kaikille puhkeaisi jossain vaiheessa Parkinsonin tauti, Ärölä sanoo.

Tällä viikolla (8.–14.4.) Suomessa vietetään kansallista Parkinson-viikkoa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Parkinsonin tauti johtuu hermosolujen tuhoutumisesta

 

Parkinsonin tauti on keski- ja vanhuusiän hitaasti etenevä liikehäiriösairaus. Parkinsonin tauti johtuu keskiaivojen alueen (mustatumake) hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Syytä hermosolujen vaurioitumiseen ei toistaiseksi tiedetä. Sairautta ei pystytä nykylääketieteen keinoin pystytä parantamaan.

Sairauden haittoja voidaan vähentää säännöllisellä liikunnalla. Lääkkeistä tehokkain on levodopa, joka suurentaa aivojen dopamiinipitoisuutta.

Sairaus alkaa 50–70 vuoden iässä. Keskimäärin yksi prosentti yli 60-vuotiaista sairastaa tautia. Suomessa saa Parkinson-lääkkeiden erityiskorvattavuutta yli 14 000 ihmistä.

Parkinsonin tautiin liittyy kolme pääoiretta: lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja tyypillinen lihasjäykkyys, rigiditeetti. Lähes aina oireita on ensin toisen puolen raajoissa.

Taudin edetessä voi ilmetä ns. autonomisen hermoston oireita. eli äkillistä verenpaineen vaihtelua, ummetusta, hikoiluhäiriöitä, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja impotenssia.

Lisäksi sairauteen liittyy joskus unihäiriöitä, muistihäiriöitä ja masennusta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>