Satavuotias Yrjö Raaska kantaa huolta nuorista

Karjalassa Petäjärven pitäjässä syntynyt Yrjö Raaska kehuu nykyistä kotikuntaansa Vesilahtea ja sen hyvin toimivia palveluita.

Vesilahtelainen Yrjö Raaska on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Hän täyttää lauantaina 13. huhtikuuta sata vuotta. Mies sovittelee päiviensä kulkua yhä erilaisten kalenterimerkintöjen mukaan. Jokaviikkoisia vakiotapahtumia ovat maanantaina jumppatunti ja keskiviikkona olopäivä. Niiden lisäksi on paljon muutakin.

Kun Vesilahdessa 13. maaliskuuta muistettiin Talvisodan päättymistä, siellä kuultiin talvisodan kokeneen miehen, pitäjäneuvos Yrjö Raaskan ajatuksia. Viime sunnuntaina Raaska osallistui Sakkola-Säätiön kyläkirjasarjaan kuuluvan kirjansa julkistamistilaisuuteen Lempäälässä.

Ensi sunnuntaina hän aikoo mennä Vesilahden Karjalaseuran karjalaiseen kirkkopyhään, jonne puhujaksi tulee Karjalan Liiton hallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen.

Sitä ennen lauantaina Yrjö Raaska viettää satavuotissyntymäpäiväänsä Vesilahden yläasteella. Kun ne on juhlittu, hän ryhtyy odottamaan nuoruusvuosiensa ja sodanajan maisemiin Sakkolaan suuntautuvaa juhlamatkaa.

Rollaattori on hänen apuvälineensä kulkemisessa ja tietokone asioiden muistiin tallentamisessa.

– En minä tunne oloani vanhaksi, mutta rampa ja rujo olen. Hänen vasen puolensa halvaantui 12 vuotta sitten. Pikkupojasta asti muisti ja näkö ovat pelanneet, päivänsankari luonnehtii.

Maatalon pojasta tuli sähkömies

Raaska syntyi Karjalassa Sakkolan Petäjärvellä 13. huhtikuuta 1913. Hän vietti lapsuutensa vanhempiensa maatalossa ja osallistui siellä kotitilan töihin. Isä oli ohjannut poikansa maamieskouluun, mutta viljelijää Raaskasta ei koskaan tullut.

Hän meni vuonna 1931 vapaaehtoisena armeijaan Viipuriin. Siellä mies suoritti asepalveluksensa teknillisen joukko-osaston erillisessä viestikomppaniassa. Kotipitäjän suojelukuntatoiminta oli Raaskalle tärkeä harrastus.

Armeijasta kumpusi kiinnostus sähköalaan ja Raaskan tulevaan ammattiin. Hän suoritti sähkölaitoksen hoitajan tutkinnon Helsingissä ja työskenteli sen jälkeen Petäjärven sähköyhtiön hoitajana. Sotien jälkeen hän oli Nurmijärven sähkölaitoksen palveluksessa ja opiskeli sieltä käsin Helsingissä teknillisessä koulussa A-ryhmän urakoitsijapätevyyden.

Myöhemmin hänellä oli Valkeakoskella oma yritys, Raaskan Sähköliike. Se on sähköistänyt muun muassa Lempäälän yhteiskoulun ja Moision koulun sekä paljon muita yleisiä ja yksityisiä rakennuksia. Yritys toimi vuosina 1947–97.

Yrjö Raaska on ollut myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän on osallistunut kunnallisiin ja seurakunnallisiin luottamustoimiin. Hän on Lempäälän yhteiskoulun, Lempäälän Lions Klubin ja Vesilahden reservinupseerien perustajajäsen ja hän osallistuu edelleen Vesilahden sotaveteraanien toimintaan.

Hän on ollut perustamassa Vesilahteen Karjalaseuraa ja oli ensimmäiset 25 vuotta sen puheenjohtaja. Yrjö Raaska on kuulunut Karjalan Liiton hallitukseen kymmenen vuotta ja hän on ollut pitkään Tampereen karjalaispiirin puheenjohtaja.

Sinivalkoinen mies

Yrjö Raaskan katse on sininen ja puhdas kuin Suomen lippu. Hänen olemuksensa on yhtä aikaa vakaa ja vankkumaton sekä lämmin ja hyväksyvä. Hän on elänyt ja nähnyt. Enemmän kuin moni muu.

Yrjö Raaska oli 26-vuotias, kun talvisota alkoi.

– Aika hyvin minä sieltä selvisin. Vaikka suurissa keskityksissä pelotti, niin aina oli kuitenkin tunne, ettei tässä mitenkään käy. Joku varjelus minulla oli, hän sanoo nöyränä.

Talvi- ja jatkosodan veteraani Yrjö Raaska on monta kertaa vaiennut sotavuosista. Ei sodan kokenut mies halunnut puhua, jos ilmapiiri oli vielä 1970-luvullakin, että ”mitäs sinne läksitte”. Raaska toteaa, että nyt suhtautuminen on toisenlaista. Hän on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.

Sota ajoi Raaskan perheen evakkoon Petäjärven sijoitusalueelle Vesilahteen. Yrjö Raaskan isä Edvard Raaska osti valtiolta Mantereen kylästä perheelleen talon. Yrjö Raaska on kasvattanut samassa talossa omat lapsensa ja asuu siellä edelleen. Hän on ollut leskenä 12 vuotta. Taakse jäi 65 yhteistä avioliittovuotta rakkaan Annan kanssa.

Pois riita, tappelu ja räjäyttely

Kun tätä haastattelua viime viikon torstaina tehtiin, oli Pohjois-Korea juuri uhannut Yhdysvaltoja ydinaseilla. Yrjö Raaska seuraa uutisia. Hänen mielestään Pohjois-Korea vain uhittelee.

– Ei siitä luultavasti sotaa tule.

Raaska muistuttaa, että epäsopu ei ole koskaan hyvä asia. Hän ei pidä siitä, että monella taholla eri puolilla maapalloa riidellään, tapellaan ja räjäytellään.

Rauhanomaista rinnakkaiseloa toivova Raaska kantaa huolta nuorista. Satavuotiasta harmittaa, ettei kaikille nuorille löydy työtä tai opiskelupaikkaa.

– Nuoret ovat tervettä joukkoa. Täällä Vesilahdellakin on hyviä nuoria. Yläasteen oppilaat järjestävät minulle syntymäpäiväjuhlan, päivänsankari kehaisee.

Pitkän ikänsä ja hyvän kuntonsa salaisuudeksi Yrjö Raaska paljastaa hyvän elämän, hyvät ihmissuhteet ja koko aktiivi-iän kestäneen suunnistusharrastuksen.