Vammaisten pulinapiirissä vietetään aikaa yhdessä ja iloitaan tähtihetkistä.

Pulinaa jo neljättäkymmenettä vuotta

Pulinapiirissä tavataan ystäviä. Kuvassa Irma Räikkä ja Jorma Akkanen

Pulinapiirissä tavataan ystäviä. Kuvassa Irma Räikkä ja Jorma Akkanen

–Tärkeintä pulinapiirissä on toisen kohtaaminen ja tietysti puliseminen.

Kirkkoherra Harri Henttisen luonnehdinta vammaisten pulinapiiristä on vähintäänkin osuva. Iloinen puheensorina täyttää Irma Räikän kodin, kun piiri kokoontuu hänen luonaan Vesilahdessa. Normaalisti Narvan kyläkirkolla kerran kuukaudessa kokoontuva ryhmä on saapunut Räikän luo muistelemaan yhdessä menneitä ja kahvittelemaan. Kahvipöydässä munkkien ja karjalanpiirakoiden äärellä sivutaan monenlaisia aihepiirejä. Pulinapiirin historiaa muistellaan porukalla ja muutama hauska vitsikin kuullaan. Vieraita on saapunut tällä kertaa Vesilahtea kauempaakin. Erityisesti Urjalasta saapunut, alkuperäisen pulinapiirin perustaja Leena Punki saa paljon lämpimiä tervehdyksiä osakseen.

Seurakunnan suojissa

Pulinapiirin alkuajat ulottuvat niinkin kauas, kuin 1970-luvun puoliväliin. Tuolloin Irma Räikkä toivoi  seurakuntasisar Leena Punkilta perustettavaksi vammaisille omaa ryhmää. Ryhmä kokoontui alunperin kerholaisten kotona invakerho-nimisenä. Siihen aikaan toiminta oli enemmän vertaistukiryhmän tyyppistä ja mukana oli myös kerholaisten vanhempia. Ryhmä oli muutamia vuosia tauolla, kunnes alkoi yli kymmenen vuotta sitten jälleen kokoontua. Nykyisen pulinapiirin perustamisesta Irma Räikkä kiittelee kirkkoherra Harri Henttistä. Piiri on osa kirkon diakoniatyötä ja kokoontumisissa on mukana useimmiten seurakunnan työntekijöistä sekä diakoniatyöntekijä että pappi.

– Pulinapiiri on todella tärkeä seurakunnalle, Harri Henttinen kertoo.

Pulinapiirin lopuksi askarreltiin kevätkukkia kotiinviemisiksi. Irma Räikkä opastaa Harri Henttistä, apuna myös seurakunnan lastenohjaaja Kirsti Mattila

Pulinapiirin lopuksi askarreltiin kevätkukkia kotiinviemisiksi. Irma Räikkä opastaa Harri Henttistä, apuna myös seurakunnan lastenohjaaja Kirsti Mattila

Tavallisia tapaamisia ja tähtihetkiä

Vuosien ja vuosikymmenien takaiset tutut eivät tarvitse tiukkaa ohjelmaa, vaan ystävien tapaaminen riittää. Sinne tänne ripotellut tähtihetket ovat kuitenkin kaikille mieluisia. Sellaiseksi lukeutuu esimerkiksi viime syksynä Vesilahden vastamaalatulle kirkolle tehty retki, missä tutustuttiin sakastiin ja kahviteltiin seurakuntatalolla. Irma Räikän vieraskirjaa tutkiessa huomataan, että pulinapiirin osallistujajoukko on pysynyt vuosia hyvin samanlaisena. Tuttuja nimiä löytyy niin 70-luvun merkinnöistä kuin siitä kaikkein uusimmastakin. Pulinapiiri on selvästi tärkeä kävijöilleen, eikä ihme. Kukapa ei avoimessa ja hyväntuulisessa seurassa viihtyisi.

 

Tuttavat vuosien takaa tapasivat pulinapiirin muistelukerralla. Alkuperäisen ryhmän perustaja Leena Punki ja tyttärensä kanssa siihen aikaan mukana ollut Olga Virta.

Tuttavat vuosien takaa tapasivat pulinapiirin muistelukerralla. Alkuperäisen ryhmän perustaja Leena Punki ja tyttärensä kanssa siihen aikaan mukana ollut Olga Virta.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>