Tutkimus: Lempäälän ja Vesilahden kunnanjohtajat eivät allekirjoita täysin tutkijoiden väitteitä kuntien uudistumiskyvyttömyydestä

Professori: kuntien tietoinen uudistaminen vähäistä

Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen johtaja Markku Sotarauta oli puhumassa 22. huhtikuuta Tampereen kaupunkiseudun kilpailukyvystä.

Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen johtaja Markku Sotarauta oli puhumassa 22. huhtikuuta Tampere-talossa kaupunkiseudun kilpailukyvystä.

Professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitokselta sanoo, että suomalaisten kuntien uudistuminen on sisäänpäin kääntynyttä.

– Kunnat käyttävät innovaatiotoiminnassaan pääosin kuntien sisäistä tietoa ja yhteistyötä tehdään pääosin muiden kuntatoimijoiden kanssa. Yhteistyö yliopistojen ja muiden uutta tietoa tuotavien organisaatioiden kanssa on vähäistä.

Sotaraudan mukaan kunnat eivät juurikaan etsi oman toimintansa kehittämistä tukevaa tietoa.

– Keskustelua käydään lähinnä kuntien kanssa keskenään. Esimerkiksi yritysmaailmassa yhteydet ulkopuolelle ovat paljon monipuolisemmat kuin kunnilla.

Sotarauta oli puhumassa kaupunkiseudun kilpailukyvystä Tampereen kaupunginvaltuuston stretegiaseminaarissa 22. huhtikuuta. Väitteet kuntien innovoinnista perustuvat Mikä estää kuntien uudistumista? -raporttiin (2012), jota ovat Sotaraudan ohella ohella olleet tekemässä Toni Saarivirta ja Jari Kolehmainen.

Kunnanjohtajat: yhteistyötä jonkin verran

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari toteaa, että tutkimuksen tulokset pitävät jossain määrin paikkansa myös Lempäälässä.

– Syynä ovat perinteiset yhteistyö- ja toimintamallit. Lisäksi resurssipula vaikuttaa asiaan. Toisaalta Lempääläkin on tehnyt jatkuvasti yhteistyötä erityisesti Tampereen yliopiston kanssa, sanoo Viitasaari.

Viitasaari kertoo, että Lempäälän kunta on osallistunut viimeisen viiden vuoden aikana moniin yhteistyöhankkeisiin niin Tampereen yliopiston kuin Aalto-yliopistonkin kanssa.

Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemen mukaan on hyvä muistaa, että kuntien toiminta on erittäin säänneltyä ja normiohjattua, mikä kaventaa innovoivaa toimintaa.

– Kansalaisaktiivisuus on toivottavaa, mutta muun muassa moninaiset säännökset ja kansalaisten yhä herkempi valitusherkkyys kahlitsevat uusien asioiden luomista ja toteutusta.

Paloniemi toteaa, että Vesilahden kunnan suorat yhteydet yliopistoihin tai muihin niiden kaltaisiin organisaatioihin ovat vähäiset. Hän kuitenkin lisää, että Tampereen seudun kuntien yhteistyön kautta kytköksiä on.

– Lukematta Sotaraudan ja kumppaneiden raporttia voin sanoa, että he lienevät oikeilla jäljillä. He ovat kuitenkin tehneet voimakkaita johtopäätöksiä ja mitä ilmeisemmin jättäneet huomioimatta esimerkiksi kuntakentän ja yritysmaailman erilaisuuden ja edellä pohtimani kuntien tehtävien lakisääteisyyden, kommentoi Paloniemi.

– Meneillään ja hajallaan olevat kuntarakenne- ja soteuudistukset ovat oivallisia esimerkkejä siitä, kuinka kuntien on vaikeaa harjoittaa innovointitoimintaa.

Suurin ongelma uudistumiskyvyttömyys?

Raportti on tehty keskellä kuuminta kuntauudistuskeskustelua vuonna 2012. Sotarauta pohtii tutkimuksen esipuheessa, että mitä jos kuntien suurin ongelma onkin uudistamiskyvyttömyys.

– Jospa kuntien hatara innovaatiojärjestelmä ei kykene ajoissa tuottamaan uusia ratkaisuja?  Jospa Suomen kuntakenttä on aina vähän myöhässä?

Viitasaaren mukaan uudistuskyvyttömyys on kovin vahva väite.

– Kunnat ovat kuitenkin pystyneet sopeutumaan myös vaikeina aikoina. Tosin on myönnettävä, että muutoksia tehdään usein vasta pakon edessä. Näin tapahtui esimerkiksi 1990-luvun alun vaikean taantuman aikana.

Selvitys kertoo, että kunnat eivät etsi ja sovella systemaattisesti oman toiminnan kehittämistä tukevaa tietoa. Sen mukaan kuntien innovaatiotoimintaa vaikeuttaa eniten resurssien puute, rakenteelliset lukot, lyhytjänteisyys sekä haluttomuus lakkauttaa olemassa olevia palveluita ja organisaatioita.

– Kyllä haluttomuus lakkauttaa olemassa olevia palveluita ja organisaatioita vaikeuttaa muutoksia myös Lempäälässä. Toisaalta useimmat palvelut ovat lakisääteisiä, sanoo Viitasaari.

Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä internetissä ja se suunnattiin Suomen kunnissa sekä virka- että luottamushenkilönä johtotehtävissä toimiville henkilöilleVastauspyyntö tavoitti 1 592 henkilöä. Kyselyyn tuli 534 vastausta, ja vastausprosentti oli 33,5.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>