”Pedagogisesti kestämätön ajankohta”

 

Kuljun Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Juujärvi pitää mahdollisena, että vanhempainyhdistys tekee vetoomuksen kunnanvaltuustolle lisärahan saamiseksi koululle.

Kuljun Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Juujärvi pitää mahdollisena, että vanhempainyhdistys tekee vetoomuksen kunnanvaltuustolle lisärahan saamiseksi koululle.

Kuljun koulun tulevien kuutosten vanhemmille suunnatussa keskustelutilaisuudessa pureuduttiin monella tavalla koulumaailmaa yleisesti koskettaviin ongelmiin. Vanhemmat olivat huolissaan muun muassa luokkien työrauhasta, jos ensi syksynä kuudensia luokkia on Kuljun koulussa kolmen sijaan vain kaksi.

Ryhmäkoon kasvu mietitytti myös erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia ja selviytymistä luokassa, jos luokkakoko hipoo 30 oppilaan rajaa.

Jos Kuljussa vähennetään yksi kuutosten vuosiluokka, menevät myös nykyisten viitosluokkalaisten ryhmät kokonaan uusiksi.

-Mielestäni tämä on pedagogisesti ajatellen täysin kestämätön ajankohta, kritisoi oppilaan vanhempi Kati Seise.

–Oppilaat ovat jo tottuneet omiin luokkiinsa ja nyt ryhmät sitten hajotetaan yhtä vuotta varten. Seitsemännellä luokalla ryhmät menevät taas uusiksi, kun oppilaat siirtyvät yläkouluun, hän sanoi.

Esimurrosiän kynnyksellä olevat oppilaat ovat kotona olleet surullisia siitä, ettei sama luokka pysy koossa loppuun saakka. Kolme nykyistä viitosluokkaa on muun muassa kerännyt rahaa luokkaretkiin useamman vuoden ajan. Nämä retket olisi tarkoitus toteuttaa ensi vuonna.

 

Rehtori Anneli Kesola lupasi, että luokkaretket kuitenkin toteutuvat suunnitellusti, vaikka luokat menisivät uusiksi.

Sivistysjohtaja Nina Lehtinen sanoi, että elämässä tulee vastaan pettymyksiä ja muutoksia ja niiden

Tulevien kuutosten vanhemmat pitävät kahden suuren kuutosluokan perustamista huonona ajatuksena. Kati Seiseä huolestutti luokkien hajottaminen juuri ennen viimeistä alakouluvuotta.

Tulevien kuutosten vanhemmat pitävät kahden suuren kuutosluokan perustamista huonona ajatuksena. Kati Seiseä huolestutti luokkien hajottaminen juuri ennen viimeistä alakouluvuotta.

sietämistä on hyvä opetella, sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa.

-En voi lähteä pyytämään kunnanvaltuustolta lisärahoitusta, jotta yksi 16 oppilaan luokka saadaan säilytettyä, hän sanoi.

Kuljun koulun Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Juujärvi totesi, että voisihan lisärahaa hakea nimenomaan yhdelle uudelle ekaluokkalaisten ryhmälle.

-Siihenhän rahaa tarvitaan, eikä se olisi sitten muilta vuosiluokilta pois, Juujärvi sanoi.

 

Lehtinen totesi, että rajanveto on vaikeaa. Jos nyt annetaan lisärahoitusta Kuljun koululle, padot aukeavat ja kohta lisärahaa ovat pyytämässä myös muut koulut.

Juujärvi muistutti, että Lempäälän kunnan laatukriteereissä todetaan koulutuksen osalta, että kouluissa pyritään yksilölliseen opetukseen ja että ryhmäkoot olisivat enintään 27 oppilaan luokkaa.

-Hassua, että tällainen ajatus on kirjattu laatukriteereihin, jos sitä ei kuitenkaan noudateta, Juujärvi sanoi.

Kesolan mukaan satunnaiset 27 oppilaan ylitykset ovat mahdollisia. Vastaavaan tilanteeseen ovat joutuneet viime vuonna muun muassa Lempoisten ja Moision koulut.

Vanhemmat myös miettivät, mitä sitten tehdään, jos kokeilu ei onnistu ja kaksi suurta kuutosluokkaa ei käytännössä toimi. Pelättiin, että näiden kuutosluokkien oppilaat maksavat kokeilusta kalliin hinnan, kun heidän numeronsa laskevat ja valmiudet käydä yläkoulua heikkenevät huomattavasti.

 

Tulevien kuudennen luokan oppilaiden vanhemmat haluavat säilyttää pienemmät ryhmäkoot ja turvata näin lastensa koulumenestyksen alakoulun viimeisenä vuonna.

Tulevien kuudennen luokan oppilaiden vanhemmat haluavat säilyttää pienemmät ryhmäkoot ja turvata näin lastensa koulumenestyksen alakoulun viimeisenä vuonna.

Erityisesti opettajien mahdollisuuksia säilyttää luokissa työrauha epäiltiin.

Tilaisuuden lopuksi päätettiin vielä miettiä, löytyisikö tilanteeseen muita ratkaisuja.

-Päätimme perustaa työryhmän, johon tulee yhteensä kuusi vanhempaa miettimään eri vaihtoehtoja, Lehtinen totesi.

–Haluamme käydä rakentavaa keskustelua ja tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa, hän lisäsi.

Rehtori Anneli Kesola vastaili keskustelutilaisuudessa huolestuneiden vanhempien kysymyksiin.

Rehtori Anneli Kesola vastaili keskustelutilaisuudessa huolestuneiden vanhempien kysymyksiin.

Kuljun koululla vaikeuksia
selviytyä hurjasta väestönkasvusta

 

Kevät on jo pitkällä, mutta tästä huolimatta Kuljun koulussa keskustelu tulevan vuoden opetusryhmistä ja niiden suuruudesta käy kuumana. Viime viikon alussa nimittäin ilmeni, että koulun ekaluokkalaisten määrä kohoaa ensi syksynä korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin, 99:ään oppilaaseen.

-Muutaman viikon aikana kouluumme ilmoittautui kuusi uutta oppilasta, rehtori Anneli Kesola kertoo.

–Tarve jakaa ensimmäiselle luokalle tulevat oppilaat viiteen luokkaan neljän sijaan kävi ilmeiseksi.

Mitään lisärahoitusta koulu ei ole Kesolan mukaan saamassa, joten jotta budjettiraamin sisällä pysytään, pitää jonkun muun luokka-asteen kohdalla tehdä yhden luokan vähennys.

Rehtori vietti tilanteen vuoksi unettomia öitä ja avasi koulun valmiit tuntilaskelmat uudelleen. Hän päätyi siihen, että tulevia kuutosluokkia olisi vain kaksi nykyisen kolmen sijaan. Tulevia kuutosia koulussa on 57 ja A-luokalla oppilaita on 16. Jos A-luokka lakkautetaan, tulee kahdelle kuutosluokalle yhteensä 28 ja 29 oppilasta ja näin saadaan luotua yhden luokan puuttuva vähennys.

Tulevien kuutosten vanhemmat olivat tiedosta järkyttyneitä ja niinpä koulu järjesti heti maanantaina asiasta keskustelutilaisuuden. Kesolan ja oppilaiden vanhempien lisäksi paikalla oli myös sivistysjohtaja Nina Lehtinen.

Keskustelu kävi kiivaana ja huoli tulevien kuutosten opiskelusta suurryhmissä oli käsin kosketeltava. Kesola ja Lehtinen muistuttivat, etteivät oppilaat kuitenkaan ole koko aikaa suurissa ryhmissä, vaan Kesola on kohdentanut kummallekin tulevalle kuudennelle luokalle yhteensä kahdeksan jakotuntia. Tällöin luokat siis jaetaan kahteen ryhmään ja oppilaita on tunnilla puolet vähemmän kuin tavallisesti.

– Jakotunnit on kohdistettu keskeisiin oppiaineisiin, toisin sanoen äidinkieleen, englantiin ja matematiikkaan, Kesola kertoi.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet huomioidaan samalla tavalla, kuten ennenkin. Käytössä on erityisopetuksen lisäksi muun muassa koulunkäynnin ohjaajia.

Sivistysjohtaja Nina Lehtinen kertoi, etteivät ikävät päätökset ole virkamiehillekään helppoja.

Sivistysjohtaja Nina Lehtinen kertoi, etteivät ikävät päätökset ole virkamiehillekään helppoja.

-Emme me ketään pulaan jätä, Lehtinen totesi.

Lehtinen sanoo, etteivät tällaiset ratkaisut ole mukavia myöskään virkamiesten mielestä. Sivistystoimi on kuitenkin suurissa vaikeuksissa, koska kuntaan muuttaa koko ajan lisää lapsiperheitä.

-Asukasmäärän lisääntyminen ei ole ollut hallittua. Totta kai tässä on käyty läpi myös muita vaihtoehtoja, mutta jostakin päästä ongelmaa täytyy lähteä purkamaan. Sivistystoimi ei voi ylittää sille myönnettyä budjettiaan, hän selitti.

Lehtinen ja Kesola myös luottavat siihen, että fiksut, nuoret oppilaat kyllä kykenevät selviytymään yhden vuoden opetuksesta isommissakin ryhmissä.

-Heillä on aivan eri valmiudet opiskeluun ja ryhmissä toimimiseen kuin ekaluokkalaisilla. Tämän vuoksi päädyttiin siihen, että neljän ison ekaluokkalaisen ryhmän sijaan vähennetään yksi luokka kuudennelta asteelta, jotta koulunsa aloittavien luokat pysyvät kohtuullisina, Kesola selitti.

 

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan vanhempi pelkää, ettei oppimisesta tule hänen lapsensa kohdalla mitään, jos suuri ryhmäkoko Kuljussa toteutuu. Lapsen asioita käsittelevän kansion paksuus kertoo, miten paljon työtä erityislapsen asioiden hoitaminen vanhemmilta vaatii.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan vanhempi pelkää, ettei oppimisesta tule hänen lapsensa kohdalla mitään, jos suuri ryhmäkoko Kuljussa toteutuu. Lapsen asioita käsittelevän kansion paksuus kertoo, miten paljon työtä erityislapsen asioiden hoitaminen vanhemmilta vaatii.

Erityislasten tilanne Kuljun koulussa huolestuttaa

 

Tulevan kuudesluokkalaisen äiti on Kuljun koulun muutossuunnitelmista hyvin huolestunut. Ensi syksylle aiottu kuudennen luokan ryhmäkokojen kasvattaminen 16:sta 28-29 oppilaaseen tuli järkytyksenä. Lapsensa yksityisyydensuojan takia hän ei halua haastatteluun nimeään.

–Lapseni tarvitsee erityisopetusta eikä hän mitenkään pärjää suuressa ryhmässä. Viime vuonna hän siirtyi Kuljun koulusta Sääksjärven kouluun, jossa oli aiemmin toimiva pienryhmä. Pienryhmän sijasta hän joutuikin siellä jättiluokkaan.

Äiti jatkaa pettyneenä.

–Eihän lapseni pärjännyt siellä ollenkaan. Koulu alkoi mennä koko ajan huonommin. Hänen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa (HOJKS) kirjattiin lopulta tavoitteeksi vain se, että lapsi kävisi koulua. Siinä oli kaikki!

Lopulta hänet siirrettiin Sääksjärveltä takaisin Kuljuun vanhaan luokkaansa. Siellä tilanne alkoi hiljalleen parantua. Kuljussa HOJKS:n tavoitteita on voitu koko ajan nostaa. Koulunkäynti on nyt vihdoinkin alkanut sujua.

–1,5 vuotta on haettu toimivaa systeemiä. Nyt kun se on vihdoin löytynyt, kaikki työ valuu tyhjiin. HOJKS:ia ei nyt noudateta, äiti pelkää.

Äidillä on iso mappi aineistoa lapsensa kasvamisen tukitoimista.

–Lapseni tarvitsee paljon tukea. Hänellä on vaikeuksia muun muassa puheen tuottamisessa ja kirjoittamisessa. Hän hermostuu uusista tilanteista. Tarvitaan tupla-aika kokeessa ja selkokieliset oppiaineistot. Myös tuntiopetuksen pitäisi olla selkokielistä.

–Kauheinta ovat juuri suuret ryhmät, äiti kertoo.

–Kun on paljon porukkaa ympärillä, se häiritsee hänen keskittymistään niin, ettei oppiminen onnistu lainkaan.

Äiti ihmettelee myös koulun sanelupolitiikkaa.

–Perjantaina tuli yhtäkkiä tällainen päätös Wilmaan, ja heti maanantaina on tiedotustilaisuus. Kaikki päätökset on tehty etukäteen, emmekä ole edes kuulleet koko asiasta ennen tätä. Vanhemmilta ei ole missään vaiheessa kysytty mitään.

Lapsensa opettajaa Kuljun koulussa äiti haluaa vain kiittää.

Riikkaleena Tapala on ollut valtavana tukena. Hän on tehnyt työtään suurella sydämellä, eikä todellakaan ole työskennellyt vain kahdeksasta neljään. Sääliksi käy seuraavan suurluokan opettajaa. Miten hän pärjää?

Minna Autio

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kouluelämän ongelmista hyvä keskustella

Kasvatustieteen professori Eija Syrjäläinen Tampereen yliopistosta kertoo, että on olemassa kahta erilaista mielipidettä siitä, miten suuret ryhmäkoot vaikuttavat oppimistuloksiin. Esimerkiksi Steiner-kouluissa ryhmäkoot ovat usein suuria, jopa 34 oppilaan kokoisia, eikä tätä pidetä huonona asiana.

-Toisaalta taas meille on tullut paljon tietoa siitä, miten suuret ryhmäkoot lisäävät työrauhaongelmia, Syrjäläinen toteaa.

–Jos asiaa ihan näin maalaisjärjellä ajattelee, onhan se selvä, että suurissa ryhmissä vaikeuksia on enemmän.

Syrjäläinen pitää hyvänä asiana, että vanhemmat ovat Kuljussa puuttuneet asiaan ja nostaneet kaavaillut suuret luokkakoot puheenaiheeksi kunnassa.

-Kaikesta koetetaan säästää. Lapset ja vanhukset ovat niitä helppoja kohteita, koska he ovat niitä hiljaisia ryhmiä, Syrjäläinen sanoo.

– On oikein, että vanhemmat pitävät huolta lapsistaan ja puolustavat heidän oikeuksiaan. Ei sitä kukaan muukaan tee lasten puolesta.

Syrjäläinen sanoo, että Suomessa ehkä liikaakin ollaan hiljaa ja suhtaudutaan nöyrtyen kouluelämän ongelmiin.

-Välillä on varmasti ihan syytäkin nousta barrikadeille ja pitää ääntä kouluelämän puolesta, Syrjäläinen sanoo.

 

Pienet ryhmäkoot vähentävät koulupudokkaiden määrää

Vuonna 2010 suomalaisista kyläkouluista kasvatustieteen tohtoriksi väitellyt opettaja Risto Kilpeläinen Siilinjärveltä sanoo, että laajaa, vertailevaa tutkimusta erikokoisten opetusryhmien hyödyistä ja haitoista on vaikea löytää Suomesta.

-Kuitenkin isojen ja pienten ryhmien keskinäiset erot ovat melkoisia, hän sanoo.

-Isommissa ryhmissä ilmapiiri on kiireinen ja henkilökohtainen ohjaus vähenee. Tämä on kenttätyössä todettu käytännön selvyys.

Kilpeläisen oma väitöskirjatyö paljasti, että pienten ryhmien etuna on ennen kaikkea yhteisöllisyys. Tämä yhteisöllisyys koskee oppilaita, opettajia, koulua ja vanhempia. Lisäksi pienten koulujen pienissä yhdysluokissa voidaan helposti käyttää monipuolisia opetusmuotoja ja työpajoja lasten oppimista ja kasvamista edistämään.

Kilpeläisen mukaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa on paikoin ryhdytty purkamaan jopa parin tuhannen oppilaan suurkouluja ja keskitytty tätä kautta opetusryhmien pienentämiseen.

-Seuraukset ovat olleet oikein hyviä. Isoissa ryhmissä niille, jotka eivät pysy opetuksen mukana, alkaa tulla poissaoloja ja he vieraantuvat kouluelämästä. Pienemmissä ryhmissä ja kouluissa näin ei tapahdu samalla tavalla.

Syynä tähän on se, että pienen ryhmän jäsenet saadaan paremmin sitoutettua ryhmään ja koulutyöhön. Pienissä ryhmissä pyritään etenemään oppilaan oman oppimistyylin ja vahvuuksien mukaisesti. Tällä on laajavaikutteisia seurauksia.

-Koulukiusaaminen, koulupudokkaiden määrä, syrjäytyminen ja väkivalta vähenevät. Yhteiskunnan tasolla jopa rikollisuus ja huumeiden käyttö kääntyvät laskuun, Kilpeläinen tietää.

Myös opettajat viihtyvät pienissä ryhmissä paremmin.

-Pienissä yksiköissä opettajat ovat vähemmän stressaantuneita ja oppilaantuntemus on parempi. Opettajalle oppilaantuntemus on tärkeä työkalu.

Suurten ryhmien vaarana on sekin, että niissä yksilöllinen tuki on käytännössä mahdotonta ja kouluista tulee vain tiedonjakopisteitä.

-Voidaankin kysyä, onko koulun velvollisuus vain opetuksen järjestäminen, oppimista kun ei voida taata. Oppimisesta vastaa koululainen itse. Käytännössä tämä on viime vuosina johtanut siihen, että vanhempien vastuu lapsen oppimisesta on jopa lisääntynyt. Kodin koulutusmyönteinen asenne, kannustaminen ja osallistuminen lapsen koulutyöhön ovat merkittäviä tukipilareita opiskelun onnistumiseksi.

Kilpeläinen tietää, että äkilliset muutokset esimerkiksi kunnan väkiluvussa voivat aiheuttaa kunnille isojakin ongelmia koulupuolella opetuksen järjestämisessä. Muun muassa tämän vuoksi valtiovalta osoittaa kunnille kohdennettua hankerahoitusta opetusryhmien pienentämiseksi.

-Kyllä koulutoimen virkamiehet ymmärtävät, etteivät nämä ratkaisut ole hyviä, mutta toisinaan erilaisia hätäratkaisuja on pakko käyttää.

 

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>