Visio: Lempäälässä ideoidaan tulevaisuuden koulua ennenkuulumattomalla tavalla. Mukana työryhmässä toimii arkkitehti, jonka suunnitteluapuna ovat Hakkarin koulun oppilaat.

Ensin sisältö, sitten seinät

Eero Lunden auttaa oppilaita  tulevaisuuden koulukylää. Seitsemäsluokkalaiset Anni Uimonen, Elina Rantanen, Veera Kosola ja Melvin Asikainen seuraavat.

Arkkitehti Eero Lundén auttaa oppilaita suunnittelemaan tulevaisuuden koulukylää. Seitsemäsluokkalaiset Anni Uimonen, Elina Rantanen, Veera Kosola ja Melvin Asikainen seuraavat.

Millainen on ihanteellinen oppimisympäristö? Millainen on tulevaisuuden koulu? Vai kutsutaanko sitä kouluksi ollenkaan?

Tätä kaikkea tutkitaan Lempäälän Hääkiven tulevaisuuslaboratoriossa. Iskusanoina ovat yhteistyö, avoimuus ja luova ideointi. Viikoittain Hääkivellä kokoontuva työryhmä visioi tulevaisuuden koulukylää. Tai kyläkoulua, miten vain haluat.

Kunnan sivistysjohtaja Nina Lehtinen on projektista silminnähden tohkeissaan.

– Lähdemme aivan erilaisesta periaatteesta kuin yleensä. Normaalisti on olemassa tarve koululle, ja se sitten pyritään täyttämään mahdollisimman tehokkaasti, selvittää Lehtinen.

– Tällaisessa mallissa yleensä rakennustekniset ynnä muut ratkaisut rajoittavat lopputulosta, ja pedagogiikan ja hyvinvoinnin näkökulmaa ei pystytä ottamaan täysin huomioon.

Hääkiven visiossa taas lähdetään liikkeelle nimenomaan kasvatuksesta ja hyvinvoinnista.  Lehtinen sanoo, että lopputulosta ei haluta ajatella pelkkänä kouluna. Hän puhuu hyvinvointioppimisesta.

– Tulevaisuuden koulu on monipalvelutoimintakeskus, kohtaamispaikka. Emme halua, että siellä oltaisiin pelkästään kahdeksasta neljään.

Nimekäs työryhmä visioi

Koulukylä-projekti kytkeytyy Lempäälän keskustan kehittämishankkeeseen, Silta tulevaisuuteen -visioon.  Alustavana ajatuksena on, että koulu sijoittuisi Hauralan puolelle.

Vision vetäjä Toni Virkkunen kertoo, että koulusta ei ole olemassa vielä minkäänlaista kuvaa. Projektissa halutaan mennä sisältö edellä. Seinät rakennetaan vasta myöhemmin.

Koulun ideoinnissa halutaan kuulla jokaista osapuolta. Tämän vuoksi hankkeen työryhmään kuuluu jäseniä monelta eri elämänalueelta. Kunnan edustajien lisäksi mukana on muun muassa Reima Pietilä -palkittu arkkitehti Eero Lundén, hyvinvoinnin kysymyksiin erikoistunut dosentti Matti Rimpelä ja aluetieteen professori Ilari Karppi Tampereen yliopistosta. Nina Lehtisen mukaan Rimpelä halusi nimenomaan itse tulla mukaan Tulevaisuuden koulukylä -projektiin.

Kantavana ajatuksena on, että jäsenet ovat samanarvoisessa asemassa ja kuuntelevat toisiaan. Virkkusen mukaan tämä on täysin poikkeuksellinen työskentelytapa Suomessa, mutta myös maailmalla.

Kuinka tällainen sitten on mahdollista juuri Lempäälässä?

– Kunnassa vallitsee oikeanlainen tahtotila ja ennakkoluulottomuus rakentaa siltoja. On hienoa, että täällä uskalletaan. Elämme globaalissa maailmassa, jossa yhteistyö on avainasemassa, toteaa Virkkunen.

Tässä vaiheessa tietysti herää kysymys rahoituksesta. Nina Lehtisen mukaan valtiolta on saatu rahaa toimintojen kehittämiseen, ja lisäksi kunnanhallitus antoi projektille erillisen määrärahan.

– Lisäksi poliittiset päättäjät saavat koko ajan tietää, mitä tapahtuu, ja sen takia heitäkin on mukana tässä ringissä, Lehtinen lisää.

Esitys Tulevaisuuden koulukylästä julkistetaan ensi vuoden loppuun mennessä.

Koulukylä1

Milja Keskinen (pöydällä), Anni Uimonen, Julius Mäkelä, Joonas Haavisto ja Kari Kettunen yhdistelevät luokkatiloista koulukonaisuutta arkkitehti Eero Lundénin johdolla.

 

Koulussa uimaan ja skeittaamaan?

Arkkitehti Eero Lundén on antanut seitsemäsluokkalaisille tehtävän. Heidän on pitänyt luoda tilahahmotelma tulevaisuuden koulusta, joka rakentuu ympäristönsä ehdoilla. Materiaaleina koululaisilla on spagettia, liimaa, värejä ja paperipohja.

Yksi ryhmä on luonut vedenalaisen maailman, jossa koulu sijoittuu meren pohjaan. Toinen ryhmä taas on päättänyt ideoida kylämäisen koulukokonaisuuden avaruuteen ja kolmas on asettanut korkeuksiin kohoavan opetuskompleksin viidakkosaarelle. Lisäksi oppilaat ovat visioineet luonnon helmassa olevan päiväkodin ja pilven päällä liikkuvan koulun ja kirkon yhdistelmän.

– Sillä, että näkemykset ovat epärealistisia, ei ole väliä. Tärkeintä on, että oppilaiden näkemykset kouluista saavat voimansa ympärillä olevasta yhteisöstä ja elämästä, sanoo Lundén.

Lundén vetää Hakkarin koulun kuvaamataidon luokassa poikkeuksellista oppituntia. Projekti kytkeytyy koulukylä-visioon.

Aiemmalla kerralla Lundén oli rakentanut oppilaiden kanssa luokkatiloja kapa-levystä, työvälineinään nuppineulat ja paperiveitsi. Yhdestäkään ei tullut laatikkomainen katto–lattia–seinät-tyyppinen ratkaisu, vaan luovuus on päästetty valloilleen.

Seuraamallani tunnilla vuorossa on näiden töiden yhdistäminen kokonaisuudeksi. Normaalien opetustilojen lisäksi koululaiset ideoivat tulevaisuuden kouluun muun muassa uimahallin ja skeittirampin.

Opettajan ideasta liikkeelle

Eero Lundén on tyytyväinen siihen, kuinka hyvin yhteistyö toimii Lempäälän koulukylä-projektissa. Kuvassa myös Ilari Lyytikäinen, Melvin Asikainen, Topi Lehtinen, Ali Avci ja Anni Uimonen.

Eero Lundén on tyytyväinen siihen, kuinka hyvin yhteistyö toimii Lempäälän koulukylä-projektissa. Kuvassa myös Ilari Lyytikäinen, Melvin Asikainen, Topi Lehtinen, Ali Avci ja Anni Uimonen.

Kuvaamataidon opettaja Katri Järvinen heitti ajatuksen ensimmäisenä ilmoille. Miksei arkkitehti voisi tulla oppilaiden luokse?

Opettajan idea sai Hääkiven visiotyryhmältä heti kannatusta, eikä kulunut kauaa, kun Eero Lundén oli jo touhuamassa Hakkarin koulun kuvaamataidon luokassa.

Lundén kertoo projektin yllättäneen hänet positiivisesti.

– Oppilailta on tullut hienoja ideoita, jotka voivat toimia ihan oikeasti. Monet näistä voisivat olla ihan hyvin arkkitehtiopiskelijoiden töitä.

Oppilaiden työt viedään työryhmän nähtäväksi ja tutkittavaksi. Mahdotonta ei siis ole, että osaa ideoista saataisiin ihastella oikeassa ympäristössä, tulevaisuuden koulukylässä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Fakta

Koulukylä-vision työryhmä:

Tuula Petäkoski-Hult, kunnanhallitus
Päivi Söderström, kunnanhallitus
Tarja Holttinen, päivähoito
Irene Lehikoinen, alakoulut
Katri Järvinen, yläkoulut
Laura Kilpi, lastensuojelu
Petri Vuori, perhetyö
Veera Kiretti, nuorisovaltuusto
Hanna Karojärvi, vanhustyö
Aila Vallinkari, vammaispalvelut
Anssi Almgren, seurakunta
Nina Lehtinen, sivistystoimi
Neuvolan edustaja

Työskentelyyn osallistuvat seuraavat asiantuntijat:

Toni Virkkunen, keskustan kehittämishanke
Matti Rimpelä, asiantuntija, lapsiperheneuvosto
Eero Lundén, arkkitehti
Timo Palander, Lempäälän kehitys oy
Ilari Karppi, Tampereen yliopisto
Markku Sinisalo, tekninen asiantuntija
Simo Lahtinen, keskustan kehittämishanke

Työryhmä on kunnanjohtajan nimeämä. Työskentelyn ohjausryhmänä toimii kunnanhallitus.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>