Ilmadieetti: Monet meistä ovat ylihengittäjiä. Pahimmat oireet ovat astmaatikoilla, mutta myös monet pikkuvaivat saattavat johtua liian voimakkaasta ja suuresta hengityksestä.

Suu kiinni ja nenän kautta kevyesti

Marketta Mannin näyttää, kuinka oman hengityksensä syvyyttä voi seurata pitämällä kämmeniä rintakehän ja pallean seudun päällä.

Marketta Manninen näyttää, kuinka oman hengityksensä syvyyttä voi seurata pitämällä kämmeniä rintakehän ja pallean seudun päällä.

Jos tukkoisuus, kuorsaaminen tai hengenahdistus vaivaa, kokeilepa ilmadieettiä.

Ylihengittäminen – liian voimakas ja suuri hengitys – saattaa nimittäin olla syypää edellä kuvattuihin ja moniin muihinkin vaivoihin.

Lempääläläinen luontaishoitaja Marketta Manninen suosittelee ilmadieettiä ihan jokaiselle. Eniten tehoa siitä on astmaatikolle.

– Normaalin ihmisen hengitysvolyymi on 4–6 litraa minuutissa. Astmaatikko taas hengittää 10–15 litraa minuutissa eli moninkertaisen määrän. Hengitysvolyymilla ja astmalla on selvä yhteys, kertoo Manninen.

Manninen on erikoistunut Buteyko-menetelmään, jolla voi oppia hallitsemaan hengitystään. Hän on aloittamassa Buteyko-kursseja Luontaishoitola Hoitoraiteessa Lempäälässä.

Menetelmä on Suomessa varsin harvinainen, mutta esimerkiksi Australiassa se on Mannisen mukaan jo hyvin suosittua.

Hiilidioksidivajeesta seuraa happivaje

Ukrainalainen lääketieteen opiskelija Konstantin Buteyko löysi hengitysvolyymin ja astmaoireiden välisen yhteyden 1950-luvulla. Myöhemmin hän teki aiheesta kymmeniä tutkimuksia ja eteni urallaan professoriksi asti.

– Buteykon havainto oli, että astmaatikot ylihengittivät paitsi kohtausten aikana, myös niiden välillä, Manninen sanoo.

Mannisen mukaan liian voimakas hengitys poistaa keuhkoista hiilidioksidia enemmän kuin pitäisi.

– Tästä seuraa happivaje, sillä jotta happi vapautuisi elinten ja kudosten käyttöön, tarvitaan hiilidioksidia. Hiilidioksidivaje elimistössä taas johtaa hypoksiaan eli solujen liian matalaan happipitoisuuteen.

Kyse on siis kroonisesta ylihengittämisestä, hyperventilaatiosta, astmaatikkojen vaivasta. Mannisen mukaan myös uniapneasta kärsivät ovat usein ylihengittäjiä.

Hyperventilointia tapahtuu myös pienemmässä mittakaavassa. Lähes kaikille tuttuja oireita ovat muun muassa hengenahdistus, tukkoinen ja vuotava nenä, kuorsaaminen ja sykkeen nopeutuminen. Ylihengittäminen vaikuttaa myös mielialaan esimerkiksi, stressin, masennuksen ja ärtyneisyyden muodossa.

Suu auki ei kannata hengitellä

Mistä tunnistaa ylihengittäjän? Yleensä siitä, että hänellä on suu auki. Urheillessakin nenän kautta hengittäminen olisi suotavampaa.

Manninen kertoo, että ylihengittäminen johtuu paljolti länsimaisesta elämäntavasta.

– On havaittu, että ylihengittämistä edistävät esimerkiksi pitkälle jalostetut ruoat, ylensyönti, lisääntynyt puhuminen, stressi, liikunnan puute ja liika lämpö. Kaikki nämä ovat länsimaille tyypillisiä ilmiöitä. Esimerkiksi lapsia ei tarvitsis paketoida paksuihin toppahaalareihin, heillähän on nopeampi aineenvaihdunta kuin aikuisilla.

Manninen lisää, että suun kautta hengittämisellä ja kasvojen ja leuan luuston kehittymisellä on todettu olevan yhteys. Esimerkiksi oikomishoitoa vaativien on huomattu olevan usein suuhengittäjiä. Mannisen mukaan hammaslääkärit ovat hyvin tietoisia tästä, mutta silti siitä ei juuri puhuta.

Tässä vaiheessa kiinnostava kysymys tietysti kuuluu, että kuinka suun kautta hengittäminen ja ylihengittäminen saadaan kuriin.

Mannisen mukaan se on yksinkertaista. Hänen kursseillaan opetetaan hengitysharjoituksia, joita säännöllisesti tekemällä hengityskeskus ikään kuin ohjelmoidaan uudelleen.

– Harjoitukset ovat helppoja, mutta ne vaativat sitoutumista.

Lopuksi Manninen antaa vielä kolme helppoa vinkkiä.

– Huomioi hengityksesi, hallitse hengityksesi ja hiljennä hengityksesi.
Kommentti:

Nenän tukkoisuus kaikkoaa helposti

Pääsin itsekin testaamaan luontaishoitaja Marketta Mannisen opettamaa Buteyko-menetelmää. Manninen laittoi minut tekemään nenän tukkoisuutta avaavan harjoituksen.

Aluksi testaan, miten henki kulkee sieraimissani. Vähän tuhinaa kuuluu ja hieman raskaalta tuntuu.

Sitten harjoituksen kimppuun. Aluksi hengitän normaalisti. Uloshengityksen jälkeen Manninen käskee minua ottamaan nenästä kiinni ja pidättämään hengitystä niin kauan kuin jaksan. Kun keuhkoni ovat halkeamaisillaan, vedän happea – nenän kautta. Sitten Manninen käskee minun palauttaa hengitykseni normaaliksi niin nopeasti kuin pystyn. Sama harjoitus toistetaan useasti.

Jo parin kerran jälkeen huomaan, että nenä alkaa avautua. Ei tämä ihan huuhaata ole.

Astmaa sairastavien määrä kasvussa

Maailman Astmapäivää vietetään 7. toukokuuta. Allergia- ja astmaliiton mukaan kevät on erityisen tukalaa aikaa astmaatikolle, jolla on myös siitepölyallergia. Astmaa sairastavien määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi.

Suomalaisista aikuisista 9,4 prosenttia kertoo sairastavansa lääkärin toteamaa astmaa. Lapsista ja nuorista astmaa sairastaa 7–9 prosenttia. Luvut ovat peräisin toissavuonna tehdystä tutkimuksesta, jossa havaittiin astman lisääntyneen huomattavasti 1990-lukuun verrattuna.

Suomen astmaluvut ovat hieman alhaisemmat kuin Ruotsissa. Siellä väestöstä kymmenen prosenttia sairastaa astmaa. Tanskassa vastaava luku on 6,4 prosenttia, Irlannissa 11 prosenttia.

Maailmanlaajuisesti astmaa sairastaa 300 miljoonaa ihmistä ja lasten sairastavuus on kasvusuuntainen myös maailmalla. Astma on maailmanlaajuisesti yleisin krooninen sairaus.

Kommentit (3)

  1. ZZZZZZ

    Kokeilin tuossa tv;Tä katsellessa hengittää vain nenän kautta.. TUntupa vaikealta! oon selvästi siis yli hengittäjä. häätyy alkaa perehtymään tuohon tekniikkaan paremmin 🙂

  2. Abenaki

    Kiitos hienosta yleiskatsastuksesta aiheeseen. Ja tarjositte helpon harjoituksenkin! Teinipojallani on astma ja laitan nyt tilaukseen Patrick McKeownin kirjan ”Close your mouth”, jota olen harkinnut jo pitkään.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?