Kuntapäättäjät: MTK evästää luottamushenkilöitä vallan käyttöön

Miksi kuntien yhteinen hankintarengas ostaa ulkomaisia raaka-aineita?

MTK-Vesilahden puheenjohtaja Jussi Vilo ihmettelee, miksi kotimaiset raaka-aineet eivät kelpaa Tampereen kuntien yhteiselle hankintarenkaalle. Hinta ei saa olla ainoa ratkaiseva tekijä, vaan laadun pitäisi hänen mielestään painaa ostopäätöksessä enemmän.

MTK-Vesilahden puheenjohtaja Jussi Vilo ihmettelee, miksi kotimaiset raaka-aineet eivät kelpaa Tampereen kuntien yhteiselle hankintarenkaalle. Hinta ei saa olla ainoa ratkaiseva tekijä, vaan laadun pitäisi hänen mielestään painaa ostopäätöksessä enemmän.

Tampereen seudun kuntien yhteishankinnoissa on viljelijöiden mielestä suuri epäkohta. MTK-Vesilahden puheenjohtaja Jussi Vilo toteaa, että lähiruuan käyttö on kuntakeittiöissä vähäistä, koska hankintarenkaan ostokriteerinä on lähinnä hinta. Siksi raaka-aineet tulevat pääsääntöisesti ulkomailta.

– Koska Suomessa ympäristönsuojelu- ja eläinten hyvinvointimääräykset nostavat tuotteiden hintoja, ei suomalainen viljelijä pärjää hintakilpailussa. Laadultaan raaka-aineemme ovat ensiluokkaisia, Jussi Vilo sanoo.

Viljelijöitä ihmetyttää, miksi hankintarengas ostaa ulkomaisia raaka-aineita, joita ei koske Suomessa noudatettavat tiukat laatu- ja ympäristösäädökset. Kuntien julkisissa hankinnoissa voidaan hankintakriteereinä painottaa, että pelkän hinnan sijaan entistä enemmän annetaan arvoa tuotteiden ja palveluiden laatu- ja vastuullisuustekijöihin. Hinta ei välttämättä ole edes este lähellä tuotetun vaihtoehdon valinnalle.

MTK-Vesilahden puheenohtaja Jussi Vilo osoittaa huolensa kotikuntansa  luottamushenkilöille. Ruuan raaka-aineiden hankinta on  vain yksi asia, johon päättäjät voivat viljelijöiden mukaan vaikuttaa.

Vesilahden valtuutetut saivat huhtikuun kokouksessaan päättäjäoppaan, jossa Maataloustuottajain keskusliitto antaa vinkkejä koko maan valtuutetuille ja kuntien johtaville virkamiehille hankintojen lisäksi maankäyttöön, kaavoitukseen sekä ympäristölupien ja suojelumääräysten käsittelyyn.

– Oppaan tavoite on, että kunnat osaisivat hankkia lähiruokaa, -energiaa ja -palveluja, edistää puurakentamista ja käsitellä maankäytön ja rakentamisen lupia nykyistä joustavammin. Oppaassa esitetään, että lähienergia, puurakentaminen ja lähipalveluiden käyttö sisällytetään kuntien hankintastrategioihin, Vilo kertoo.

Hän kiittää Vesilahtea edistyksellisestä bioenergian käytöstä. Kunta on siirtynyt kotimaisen energian käyttöön. Kirkonkylän, Narvan ja Ylämäen kouluilla,  Kirkonkylän ja Narvan terveysasemilla ja Kirkonkylän päiväkodilla on jo hakelämmitys.

Kunnan on otettava valtansa

Oppaan laatinut  MTK muistuttaa, että kuntapäättäjillä on valtaa ja kunnan on otettava sille kuuluva valta. Viisaasti johdetussa kunnassa tiedostetaan, että oman kunnan yritykset luovat alueelleen työllisyyttä, veroeuroja ja kasvua.

Oppaassa esitetään, että lähienergia, puurakentaminen ja lähipalveluiden käyttö sisällytetään kuntien hankintastrategioihin. Opas antaa vinkkejä siitä, miten kuntien julkisissa hankinnoissa voidaan hankintakriteereinä painottaa pelkän hinnan sijaan entistä enemmän tuotteiden ja palvelujen laatu- ja vastuullisuustekijöitä. Hinta ei välttämättä ole este lähellä tuotetun vaihtoehdon valinnalle.

Tiukka, asumista ja yrittämistä taajamiin keskittävä kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka sekä joustamattomat rakennus- ja ympäristölupakäytännöt haittaavat yrittämistä maaseudulla. Opas tarjoaa kunnille tietoa, miten ne voivat hoitaa erilaiset maaseutuyrittäjyyden lupakäytännöt järkevästi ja joustavasti, kestävä kehitys huomioiden.

Itsenäinen kunta on joustava

Niin kauan kuin Vesilahti voi ja saa päättää itsenäisesti asioistaan,  Jussi Vilon mielestä myös maankäytön ja rakentamisen lupa-asioiden käsittelyt jatkuvat joustavasti.

MTK:n mukaan tiukka, asumista ja yrittämistä taajamiin keskittävä kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka sekä joustamattomat rakennus- ja ympäristölupakäytännöt haittaavat yrittämistä maaseudulla.

Opas tarjoaa kunnille tietoa, miten ne voivat kestävän kehityksen huomioon ottaen hoitaa erilaiset maaseutuyrittäjyyden lupakäytännöt järkevästi ja joustavasti.

– Vesilahti on maaseutua ja kunta tukee maaseutuyrittäjiä tasapuolisesti, jos vain yrityshaluja on. Kunnan kahittämispäällikkö Markku Männikkö on viranhaltijana tasapuolinen ja opastaa yrityksen rahoitusvaihtoehdoissa.

Jussi Vilo sanoo, että maa- ja metsätalouden lisäasiantuntemus Vesilahden kunnan päätöksenteossa ei olisi pahitteeksi.

– Aktiivisia ehdokkaita maanviljelijöiden joukosta saisi olla enemmän, Vilo miettii.

Noin 150 tilalla tuotantoa

MTK-Vesilahdella on 399 jäsentä, joista tilajäseniä on 164. Pelkästään maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavia tiloja on kolmisenkymmentä. Yli puolet jäsenistöstä on perheenjäseniä tai muita henkilöjäseniä. Vesilahdella on 22 maidontuotantotilaa, 2 sikatilaa, 2-3 lammastilaa ja noin 120 kasvinviljelytilaa. osa tiloista on vuokrannut peltonsa toisille viljeltäviksi. Lisäksi tiloilla on koneurakointia ja muuta yritystoimintaa.

MTK-Vesilahden puheenjohtaja Jussi Vilo on itse päätoiminen maanviljelijä ja sivutoiminen yrittäjä.

– Suurin osa jäsentiloistamme on sellaisia, joissa isäntä tai emäntä työskentelee tilan ulkopuolella, useimmiten emäntä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>