Kuntia vaaditaan uudistumaan, vaikka kuntien päättäjillä ei ole selkeä kuvaa uudistuksen tavoitteista, taustoista ja kuntarakenne eikä tunnu olevan jäsenneltynä. Lempäälässäkin on mietitty, kenen tavoitteita kuntarakenneuudistus palvelee – puolueiden, palvelurakenteiden, monituottajien vai kuntalaisten? Vasta sen jälkeen kun nämä seikat on mietitty, kannattaa arvioida koko uudistusta. Toimintaa ohjaavat tekijät ovat erilaisia eri tavoitteiden osalta. Jokaisen kunnan, myös Lempäälän, tulee arvioida itseään osana seutukuntaansa, jonka pitää olla elinvoimainen ja se voi muodostua erilaisista työssäkäyntialueista.
Lähtökohtaisesti mikään kunta ei ole itsenäinen, ellei se pysty vastaamaan tehtävistään ja taloudestaan. Toisaalta valtiovalta, poliitikot ja hallituspuolueet ovat asettaneet uudistukset palvelemaan taloutta. Tämä on huono lähestymistapa, jos kuntien toiminnan arvonmuodostus ei ole ohjaamassa tulevia muutoksia. Parempi ja kestävämpi tapa olisi tehdä muutosarviot eri lakisääteisten tehtävien arvonmuodostuksen kautta, jotta rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja voidaan reivata tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Vain siten on saavutettavissa kestävä talous kuntapalveluille. Todelliset osaajat ovat kuntien henkilöstö, joiden näkemyksille pitää antaa suurempi merkitys. Pahimmassa tapauksessa koko uudistus vesittyy ja tilalle saadaan vain uusia ongelmia.
On hyvä muistaa, että palveluiden ostot ovat nelinkertaistuneet samaan aikaan, kun palkkakulut ja lakisääteiset tehtävät ovat kaksinkertaistuneet. Kuntien lakisääteisiä palveluja on hyvä tarkastella tehtäväkokonaisuuksina. Tänä vuonna lakisääteisten tehtävien määrä on kasvanut jo 30 tehtävällä eli 565 kappaleeseen.
Pelkkä tehtävien lukumääräinen arviointi ei ole järkevää. Asetetaanko samalle viivalle esimerkiksi romuajoneuvon poistaminen ja hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Infran alueella lakisääteisiä tehtäviä on noin 20 prosenttia kaikista tehtävistä.
Kuntien tuloksellisuutta kasvattavat muun muassa yhdyskuntarakenteen kehittyminen ja seudullisten palveluprosessien toimivuus. Tulevaisuuden kunnat joutuvat elämään erilaisten palvelumekanismien ja tuotantotapojen kanssa. Kunnat ovat joka tapauksessa ja kaikissa oloissa vastuussa valvonnasta, hallinnoimisesta, omistajanohjauksesta ja eläkevastuista, vaikka kaikki toiminnot hankittaisiin ostamalla.
Vaarallista on myös hävittää kunnan oma osaaminen tai tuhota aidot ja toimivat palvelumarkkinat seutukunnasta. Pörssiyhtiöt eivät kanna huolta kokonaismarkkinoista. Niiden tehtävähän on vallata ne itselleen.
Toivottavasti Lempäälän kunta on aktiivinen ja aloitteellinen sekä tekee yhteistyötä seutukunnan muiden kuntien kanssa. Lempäälällä pitää olla oma tulevaisuuskuva, jotta kuntalaisten edut tulevat valvottua ja järkevä seutukunnallinen toiminta mahdollistuu.
Keijo Houhala, puheenjohtaja
KTK Tekniikan Asiantuntijat ry
neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN ry
Jäi vähän epäselväksi kannattaako Houhala Tampereeseen liittymistä, itse en kyllä.
En oikein ymmärrä miksi Suomessa ei edes harkita pohjoimaista standardia, eli kaksitasoista kunnallista hallintoa. Sellainenhan toimii hyvin mm. Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa. Terveydenhuolto pitäisi siirtää suuremmille harteille (ei Tampere, vaan koko Pirkanmaa). Ruotsissa toimija on lanstinget, Tanskassa region. Sen hallinto voidaan valita kunnallisvaalien yhteydessä. Peruskunnalle sitten jäisi mm. koulut, päiväkodit, detaljikaavoitus, sosiaalityö yms. Kumma kun tämä on demareillekin tabu.