Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen vastaili Sydänyhdistyksen jäsenten kysymyksiin perusteellisesti. Etenkin Sydänkeskuksen toiminta sai osallistujilta kiitosta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen käänteet ovat käyneet niin kiemuraisiksi, että koko ongelman ydin on jäänyt julkisessa keskustelussa taka-alalle. Työryhmän hidastelulle naljaillaan mediassa, puhutaan sote-sopasta ja vitsaillaan sote-orvoista.
Mutta mistä uudistuksessa on pohjimmiltaan kysymys? Miksi sitä ylipäätään ollaan tekemässä? Onko yhteys kuntaliitoksiin selvä?
Näihin kysymyksiin tehtiin selkoa Lempäälän-Vesilahden Sydänyhdistyksen Sydänkerhon kokoontumisessa tiistaina 7. toukokuuta, kun paikan päällä oli puhumassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja uudistuksen selvityshenkilönä toiminut Rauno Ihalainen.
Ihalaisen mukaan uudistuksen lähtökohta on se, että kaikkialla Suomessa taataan kuntalaisille yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Kyse on tasa-arvosta. Tämä yksinkertainen ydinajatus tuppaa unohtumaan työryhmän kritiikin alle.
– Terveyskeskuksia tai sairaaloita ei olla lopettamassa. Kysymys on siitä, että se kuuluisa Pihtiputaan mummokin saisi yhtä tasokkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kuin vaikkapa te Lempäälässä ja Vesilahdessa.
– Palvelu on laadukkaampaa, jos leveämmät hartiat toteuttaa sitä. Ja suuremmat yksiköt mahdollistavat tämän.
Uudistamista vaaditaan, koska kaikki kunnat eivät yksinkertaisesti pysty palvelemaan asukkaitaan kyllin hyvin. Ihalainen myönsikin, että tässä mielessä sote-uudistuksella on selvä yhteys kuntauudistukseen. Kaikki kunnat eivät ole tarpeeksi vahvoja.
Erityisosaaminen pitää olla lähellä
Ihalaisen mukaan paine uudistukselle tulee myös väestön ikääntymisestä ja palvelujen tarpeen lisääntymisestä. Selvityshenkilö painottikin, että uudistuksessa puhutaan tulevaisuudesta, ei ainoastaan nykyhetkestä.
– Asia on haasteellinen. Jos se olisi helppo, ratkaisut olisi jo tehty.
Perustason palveluita halutaan vahvistaa ja tuoda erityisosaamista kuntalaista lähelle.
– Kun palvelujen järjestäjänä on suurempi kokonaisuus, on helpompaa saada paikalle ammattihenkilöstöä. Pienissä kunnissa yksittäisten lääkäreiden vastuu saattaa kasvaa liian suureksi.
Myös Sydänkerhossa oltiin vakuuttuneita siitä, että suuremmat yksiköt pystyvät tarjoamaan pysyvämpää ja erikoistuneempaa palvelua. Kunhan vain käytännön asiat toimivat: hoitoketju on yhtenäinen ja toimintaohjeet selkeitä.
Lopuksi Ihalainen halusi vielä painottaa sitä, että ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on kiinni paljon muustakin kuin terveyspalvelujen järjestämisestä.
– Kun kaikki palvelut ovat kunnassa tasapainossa, on myös hyvinvointi turvattu. Sote-uudistuksen pohjana on vahva kunta, mutta sote-palvelut ovat vain osa kokonaisuutta. Kunnalla on kuitenkin kokonaisvastuu kaikista palveluista.
Viimeisimmät kommentit