Sosiaali- ja terveyspalvelut: Lempäälän kaltaiset 20 000-50 000 asukkaan kehyskunnat eivät välttämättä saa sittenkään järjestää perustason sote-palvelujaan

Ajaako sote-linjaus kehyskuntia liitoksiin?

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja sote-selvityshenkilö Rauno Ihalainen oli puhumassa Lempäälän Sydänyhdistykselle sote-uudistuksesta tiistaina 14. toukokuuta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja sote-selvityshenkilö Rauno Ihalainen oli puhumassa Lempäälän Sydänyhdistykselle sote-uudistuksesta tiistaina 14. toukokuuta.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta paljastui viime viikolla poikkeus, joka koskee myös Lempäälää. Suomen Kuvalehti kaivoi esiin pykälän, joka patistaa kehyskuntia liittymään yhteen seudun keskuskaupungin kanssa.

Lempäälässä asuu sote-linjauksen vaatimat 20 000–50 000 asukasta, mutta kunta ei välttämättä saa järjestää itse sote-palvelujaan. Esiin nousseen pykälän mukaan kehyskunnat säilyttävät oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ainoastaan siinä tapauksessa, että ne osallistuvat valtion asettamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen.

Suomen Kuvalehti kirjoittaa, että nyt sote-palvelujen avulla kehyskuntia halutaan painostaa kuntaliitoksiin.

– Kehyskunnat ovat olleet hallituksen suuren kuntauudistuksen keskeinen päänvaiva. Maakuntien keskuskaupunkeja piirittävien naapurikuntien sanotaan kuorivan kaupungeista kermat, kun ne houkuttelevat asukkaikseen parhaat veronmaksajat. Kuntauudistuksessa kehyskunnat halutaan liittää keskuskaupunkeihin, kirjoittaa Suomen Kuvalehti.

Kunnanjohtaja: yksi selvitys riittää

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari toteaa, että selvityshenkilö Rauno Saaren johdolla tehtävän kaupunkiseutuselvityksen pitäisi tässä tilanteessa vastata pykälässä mainittu kuntajakoselvitystä.

– Lempäälässä lähdetään liikkeelle siitä, että yksi selvitys riittää. Tuo ministeriön sanamuoto tietysti arvelluttaa. Sen voi tulkita niin, että tässä tarvittaisiin valtion erityistä selvitystä.

Viitasaari vakuuttaa, että Lempäälässä tehdään työtä sen eteen, ettei uusia selvityksiä jouduta tekemään.

– Olemme sitoutuneet Rauno Saareen johtamaan selvitykseen. Jää nähtäväksi, riittääkö se valtiolle.

Johdonmukaista, mutta väärin

Olli Viitasaaren mukaan samankokoisten kuntien kohteleminen eri tavoin on epätasa-arvoista, mutta valtion näkökulmasta johdonmukaista.

– Tuo pykälä on linjassa sen kanssa, että kaupunkiseutujen kehyskuntia ajetaan yhteen. Minun mielestäni se on väärin.

Viitasaaren mukaan 20 000 asukkaan raja on väkinäinen ja kaavamainen. Hän uskoo, että kaikkialla se ei päde. Joissain määrä on riittävä, joissain taas ei.

– Lempäälässä ja Tampereen kaupunkiseudullayleensäkin sote-palvelut ovat erittäin hyvällä tasolla, joten täällä 20 000 riittää.

Sote-linjauksen Lempäälää koskeva pykälä

"Kunnalla ei kuitenkaan ole kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella oikeutta järjestää perustason palveluja. Tästä poiketen kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva, nyt yli 20 000 asukkaan kunta voi saada perustason sote-palvelujen järjestämisoikeuden sillä edellytyksellä, että suoritetun valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella alueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kunnan kokonaisratkaisu."

Sote-linjauksen pääkohdat

Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vähintään 20 000 asukkaan kunta (kuten Lempäälä) voi toimia alueensa vastuukuntana perustason palveluissa, joita ovat nykyiset terveyskeskusten ja sosiaalitoimen palvelut.

Alle 20 000 asukkaan kunta (kuten Vesilahti) saa asukkailleen perustason palvelut tukeutumalla lähellä olevaan vastuukuntaan. Jos vastuukuntaa ei ole lähellä, kunta kuuluu suoraan sote-alueeseen.

Sote-alueita on kriteerien pohjalta mahdollista syntyä Suomeen 20–30.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?