Rikalan kanava: Aika- ja rahapula pakotti peittämään löydöt uudestaan maan poveen

Arvokasta historiaa kanavatyömaalla

Arkeologi Kirsi Luoto (kesk.) vastasi Rikalan kanavatyömaan arkeologisesta valvonnasta. Merkittävin löydös oli vanhan kanavan länsipään tuntumasta löytynyt massiivinen kivirakennelma, jonka Luoto uskoo liittyvän paikalla sijainneeseen patoon. Löytö kiinnosti myös paikalle osuneita skotlantilaisia ympäristötekniikan opiskelijoita. Kuva: Minna Leppänen

Arkeologi Kirsi Luoto (kesk.) vastasi Rikalan kanavatyömaan arkeologisesta valvonnasta. Merkittävin löydös oli vanhan kanavan länsipään tuntumasta löytynyt massiivinen kivirakennelma, jonka Luoto uskoo liittyvän paikalla sijainneeseen patoon. Löytö kiinnosti myös paikalle osuneita skotlantilaisia ympäristötekniikan opiskelijoita. Kuva: Minna Leppänen

Osana Hulauden vesistöalueen kunnostushanketta suoritettava Rikalan kanavan avaus on tuonut esiin arkeologisesti kiinnostavia rakenteita kanavan rakennusvaiheen ajoilta yli kahdensadan vuoden takaa. Kun kaivuutyöt aloitettiin maaliskuussa, rakennuttajat osasivat löydöksiä odottaa, mutta toisaalta pelkäsivät vähän niiden vaikutusta töiden etenemiseen.

– Tarkoitus oli kiertää löydöt, mutta aika varmoja oltiin, ettei se tule täysin onnistumaan. Todennäköisesti olisi ollut mahdotonta kaivaa väylää, jossa ei osuisi muinaismuistoihin, kertoo Hulauden vesistöalueen kunnostushankkeen hankepäällikkö ja ranta-asukas Mika Niemelä.

Vanhaa kylätonttia osattiin ennakoida

Niemelä kertoo, että vanhoja karttoja tutkittiin tarkkaan ja kaivinkoneilla yritettiin puikkelehtia maan alla kätkössä olevien asutuksen jäänteiden lomasta. Alueelta 1700-luvun isojaon myötä siirretyn kylän jäljiltä maastossa tiedettiin olevan ainakin pajan, myllyn, erilaisten ulkorakennusten ja käyttötarkoitukseltaan tunnistamattomien kiveysten jäänteitä. Niitä ei sopinut runnoa eikä kaivella ilman Museoviraston lupaa.

Kevään töiden ensimmäiset ongelmakohteet tulivat eteen parisataa metriä Turuntien länsipuolella, jossa vanha Hulaudentie aikoinaan ylitti kanavan. Hanketta Lempäälän kunnan taholta koordinoiva ympäristötarkastaja Kati Skippari toteaa, että jos vanhat siltarakenteet olisi päätetty kaivaa esiin, niiden vaativa arkeologinen tutkimus olisi viivyttänyt töitä ensi talveen saakka. Ongelma ratkaistiin ohittamalla siltakohta putkittamalla ja jättämällä vanhat rakenteet pääosin rauhaan.

Näihin maisemiin Rikalanjärven rantaan suunniteltiin 24 metriä pitkät ja 4,5 metriä leveät sulut 1700-luvulla. Kivestä muurattava rakennelma jäi toteutumatta rahapulan vuoksi ja samalla koko historiallinen Rikalan kanava jäi keskeneräiseksi. Rakenteilla oleva kanavan aukaisu tulee ohjaamaan vedet putkitettuna paikan ohi eteläpuolelta.

Näihin maisemiin Rikalanjärven rantaan suunniteltiin 24 metriä pitkät ja 4,5 metriä leveät sulut 1700-luvulla. Kivestä muurattava rakennelma jäi toteutumatta rahapulan vuoksi ja samalla koko historiallinen Rikalan kanava jäi keskeneräiseksi. Rakenteilla oleva kanavan aukaisu tulee ohjaamaan vedet putkitettuna paikan ohi eteläpuolelta.

Jykevät patorakenteet yllättivät

Työmaan arkeologisesta valvonnasta vastaava arkeologi Kirsi Luoto oli huhtikuun puolivälissä paikalla putkitöitä seuraamassa.

– Dokumentoitiin vähäisiä merkkejä historiallisesta maantiestä, eri ikäisiä tiekerroksia ja myös vanhaan siltaan löytyviä rakenteita löytyi.

Toukokuun toisella viikolla kaivuutyöt saavuttivat vanhan kanavan kallioleikkaukset Rikalanjärven tuntumassa. Välittömästi kanavan eteläpuolelta, suunnitellulta putkilinjalta, löytyi kivisiä rakenteita kanavan rakennusvaiheen ajoilta.

Alueen arkeologinen potentiaali oli tiedossa, mutta löydöksen massiivisuus yllätti arkeologi Luodon.

– Noin metrin syvyydestä savimaasta löytyi laajuudeltaan noin 4 kertaa 4 metriä oleva nelikulmainen rakenne, jonka kivet ovat halkaisijaltaan 0,3-0,5 metriä. Rakenne jatkuu kaivetun alueen ulkopuolelle kohti kanavaa. Rakenne saattaa liittyä patoon, joka historiallisten tietojen mukaan sijaitsi paikalla kanavan länsipään sulkualuetta louhittaessa.

Päivänvalossa rakenne ehti olla vain vain kaksi päivää. Kun rakenne oli dokumentoitu valokuvaamalla ja laatimalla kartat,se peitettiin suodatinkankaalla sekä maakerroksella. Putkilinja tarkistettiin kiertämään arvokkaan jäännöksen.

Länsipäässä ei odotettavissa lisälöytöjä

Luoto kuvaa Rikalan kanavaa arkeologin näkökulmasta sekä mielenkiintoiseksi että haastavaksi. Isot koneet asettivat vaatimuksia jo työturvallisuudenkin kannalta ja  valvonnassa päätökset oli toisinaan tehtävä nopeastikin. Työtä tehtiin sekä kaivinkoneilla että käsin kaivamalla lapioilla ja kaivauslastalla.

Luoto kehuu kanavan koko työporukkaa ammattitaitoiseksi ja arkeologiset tarpeet  huomioivaksi.

Arkeologia ei todennäköisesti tulla tarvitsemaan enää kanavatöissä Turuntien länsipuolella. Tarvetta voi taas tulla, kun työt siirtyvät ensi syksynä Mattilan kylän alueelle.

Esillejättäminen maksaisi liikaa

Hulauden vesihankkeen puuhamiehet ovat tyytyväisiä töiden vähäiseen viivästymiseen, mutta toisaalta muinaismuistojen tutkimatta jättäminen ja peittäminen näkyvistä harmittaa. Ympäristötarkastaja Skippari toivoo, että historiallista Rikalan kanavaa voitaisiin hyödyntää matkailu- ja virkistystarkoituksessa.

– Koko kanava-alue on muinaismuistoaluetta. Olisi oman hankkeen paikka tutkia löydöt kunnolla. Tosin niiden nostaminen esille vaatisi suojelusuunnitelmaa ja maksaisi todennäköisesti melkoisen paljon.

Kanavatyöt alkavat olla loppusuoralla tämän kevään osalta.Kaivinkoneiden on tarkoitus siirtyä muille työmaille ja peltotöiden päästä käyntiin kesäkuun alussa. Kun putkilinja on yhdistetty Rikalanjärven rantaan viime talvena laskettuun putkeen, on edessä enää Turuntien alitus suuntaporaamalla. Sen jälkeen leveänä lainehtiva avo-oja alkaa vetää ja vedenpinta yläpuolella  laskee tasolle, joka helpottaa syksyllä Mattilassa jatkuvia kanavatöitä.
Rikalan kanavan avaustyöt odotetaan saatavan päätökseen keväällä 2014.

 

Rikalan kanava

Korteselän Rikalanjärveen yhdistävää, kaksi kilometriä pitkää Rikalan kanavaa rakennettiin vuosina 1778-89 Ruotsin kuninkaan määräyksestä. Sotien aiheuttaman rahapulan vuoksi rakenteet jäivät keskeneräisiksi, muun muassa sulkuja ei saatu asennettua niille louhitulle paikalle kallioon Rikalanjärven tuntumaan. Kanava jäi ojaksi, jota ei koskaan käytetty alkuperäiseen tarkoitukseensa avaamaan vesitie Vanajaveden ja Pyhäjärven välille. Yhteys saatiin vasta 1874, kun Lempäälän kanava valmistui.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?