Pikkuparlamentti. Topi Tolvanen (vas.), Juha Kuisma ja Tuula Petäkoski-Hult ovat istahtaneet hetkeksi miettimään lähidemokratiaa. Kuva: Erkki Koivisto
Onko kunnan hallintomallilla merkitystä kuntalaisten lähidemokratian toteutumiselle? Siitä ja muista lähidemokratiakysymyksistä keskustellaan, kun Lempäälän kunnanhallituksen asettama lähidemokratiatyöryhmä kutsuu kuntalaiset avoimeen keskustelutilaisuuteen keskiviikkona 12. kesäkuuta. Iltapäiväkahvien merkeissä alkava tilaisuus pidetään Ehtookodossa samassa salissa, jossa Lempäälän kunnanvaltuusto kokoontuu.
Lempäälän kuntaan ollaan perustamassa lähidemokratialautakuntaa, jonka tarkoituksena on muun muassa kuntalaisten osallisuuden ja äänestysaktiivisuuden lisääminen. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistoista koostuvan lähidemokratiatyöryhmän tavoitteena on luoda esitys lempääläläistä lähidemokratiaa edistäväksi toimintamalliksi.
Kuntalaisia
kuullaan
Yhteisöllisyyttä korostava hanke on vasta valmisteluasteella, ja tulevana keskiviikkona on kuntalaisilla siis paikka saada sanansa kuulluksi. Työryhmän jäsenet, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma (kesk.) ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult (sd.) sekä työryhmän sihteeri, Lempäälän kunnan toimistopäällikkö Topi Tolvanen lupaavat, että illan aikana kuullut kansalaismielipiteet kirjataan talteen ja otetaan arvioitavaksi mukaan kehitystyöhön.
Ahkerasti tänä keväänä kokoontuneen lähidemokratiatyöryhmän keskusteluissa on käsitelty tällä hetkellä Lempäälässä käytössä olevia lähidemokratiaa edistäviä toimintoja kuten vammais- ja seniorineuvostoja sekä omatoimirahakäytäntöä, lähidemokratialautakuntaa, asiakasfoorumeita, kunnan nykyisten toimielinten aktivoimista, kuntalaisviestintää sekä asukas- ja kyläyhdistysten roolia. Asiantuntijana on kuultu muun muassa Pirkkalan kunnan kansliapäällikkö Oskari Auvista ja Kylätoiminta ry:n Leader -asiamies Heikki Konsalaa.
Mitä on
lähidemokratia?
Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa tutkimuksen vuonna 2012 julkaissut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg luo yleisötilaisuuden alkupuolella katsauksen aiheeseen, mitä on lähidemokratia.
Niin, mitä se on, eikö kunnallisdemokratian vallitessa kuntalaisilla ole jo toimiva lähidemokratiamalli?
Petäkoski-Hult toteaa, ettei Lempäälässä tällä hetkellä ole mitään varsinaista vikaa lähidemokratian toteutumisessa, mutta kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksissa on tehostamisen varaa:
– Demokratia ei ole koskaan valmis. Lähidemokratian toteutuminen ei täyty uuden lautakunnan perustamisella. Lähidemokratia merkitsee sitä, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan asioihin, jotka kokee itselleen tärkeiksi. ”Lempäälä on lähellä” -slogan on siksi myös lähidemokratian näkövinkkelistä oiva tunnuslause.
Myös Kuisma on sitä mieltä, että pelkästään neljän vuoden välein järjestettävät vaalit eivät ratkaise lähidemokratian toteutumista. Hän pitää lähidemokratian toteutumisessa ihannetilana thymoottista järjestelmää.
– Kuntalainen haluaa kantaa kortensa kekoon silloin, kun demokratia tuo hänelle arvostetuksi tulemisen tunteen, Kuisma filosofoi.
Kuisma puhuu lähidemokratiasta kylätoiminnan ja asukasdemokratian mukaisena käyttäjädemokratiana erotuksena edustuksellisesta demokratiasta. Hän näkee lähidemokratiatyön käynnistymiselle monenlaisia taustoja, yhtenä tyytymättömyyden Lempäälän ja Vesilahden yhteisen maaseudun kehittämisneuvottelukunnan toimintaan. Myös kuntarakenneuudistus ja työn alla oleva Tampereen kaupungin seutuselvitys ovat molempien mukaan tuoneet lähidemokratiapohdinnat ajankohtaisiksi.
Työ etenee siten, että tavoitteena on saada lempääläläinen lähidemokratiamalli aikaiseksi elokuulla ja esitys kunnanvaltuustolle niin, että toiminta voisi käynnistyä ensi vuodenvaiheesta.
Viimeisimmät kommentit