Lähidemokratiailta: Tutkimusten mukaan Suomen kuntademokratiassa on kestävyysvajetta. Äänestysprosentti on alhainen, päätöksentekijöihin ei luoteta ja puolueet ovat kaukana arjen ongelmista.

Jäykkä byrokratia on lähidemokratian este

Lähidemokratiaillan alussa järjestettiin äänestys, jossa paikalla olleille esitettiin väitteitä. Jos oli samaa mieltä, piti nostaa vihreä lappu, jos ei, piti nostaa punainen.

Lähidemokratiaillan alussa järjestettiin äänestys, jossa paikalla olleille esitettiin väitteitä. Jos oli samaa mieltä, piti nostaa vihreä lappu, jos ei, piti nostaa punainen.

– Mitkä asiat tulisivat paremmin hoidetuksi, jos kansalaisia kuunneltaisiin enemmän? Millä tavalla päätöksistä tulisi parempia?

Näitä kysymyksiä on Åbo Akademin tutkijan Siv Sandbergin mielestä syytä pohtia. Hänen mukaansa moni kunta on lähtenyt perustamaan erilaisia lähidemokratiaelimiä miettimättä edellä esitettyjä kysymyksiä.

– Tyypillinen tapa on perustaa lautakunta. Tässä mallissa on ensin ratkaisu, ja vasta sitten pyritään vastaamaan kysymyksiin.

Sandberg oli puhumassa Lempäälän Ehtookodossa järjestetyssä lähidemokratiaillassa keskiviikkona 12. kesäkuuta otsikolla Mitä on lähidemokratia?. Kaikille avoimeen tilaisuuteen saapui nelisenkymmentä ihmistä.

Illan aikana lähidemokratian toteutumista pohdittiin monelta kantilta, mutta asian ydin kiteytyi Kari Virtasen (sd) puheenvuorossa.

– Ongelma käy ilmi, kun katsoo ympärillensä. Lähes kaikki tässä salissa ovat jollain tavalla mukana politiikassa, vaikka tilaisuus on kaikille avoin.

Markku Mikkola (kesk) oli samaa mieltä.

– Esimerkiksi Nurmen kylällä on paljon mahdollisuuksia olla mukana. On koulun johtokunta, vanhempainyhdistys, oppilaskunta, kyläyhdistys, kolme metsästysseuraa ja Nurmen vapaapalokunta. Näissä mukana olevista vähintään 70 prosenttia on samoja henkilöitä. Minkä takia?

Viisi ongelmakohtaa

Tutkija Sandberg nosti lähidemokratiaillassa esiin viisi kestävyysvajetta, joiden valossa kuntademokratian tila ei näytä kovin valoisalta.

Ensinnäkin Suomessa on kovin alhainen äänestysaktiivisuus. Äänestysprosentti vuoden 2012 kuntavaaleissa oli 58,2.

Toisekseen vuoden 2011 kuntalaistutkimuksen mukaan suomalaisista suurempi osa on epäluottavaisia kuin luottavaisia päätöksentekijöitä kohtaan.

Kolmantena vajeena Sandberg mainitsi puoluekeskeisyyden. 97 prosenttia viime vaalien äänistä meni perinteisille puolueille. Samaan aikaan EVA:n mukaan 78 prosenttia yhtyy väitteeseen siitä, että puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisen ihmisen ongelmista.

Neljäs ongelma on teknokraattisuus. Hallinnon strategiamaailma ja arkipäiväiset asiat ovat kaukana toisistaan.

Viimeisenä kestävyysvajeena Sandberg otti esille organisaatiorakenteiden monimutkaisuuden kuntien sisällä ja välillä. Vuoden 2011 kuntalaistutkimuksen mukaan 11 prosenttia kuntapäättäjistä kokee voivansa vaikuttaa kuntayhtymien toimintaan.

Pirkkala esimerkkinä uudenlaisesta mallista

Pirkkalan kansliapäällikkö Oskari Auvinen oli tilaisuudessa esittelemässä oman kuntansa lähidemokratiamallia. Pirkkalassa on voimakas painotus osallisuudessa.

– Osallisuus on iso toimintakulttuurin muutos, joka vaatii paljon aikaa. Se on myös johtamiskysymys ja edellyttää jatkuvia toimia.

Yhtenä esimerkiinä Pirkkalan uudenlaisesta toimintakulttuurista on netin hyödyntäminen. Kunta ilmoittaa etukäteen verkossa tärkeimmät päätöksentekoon tulevat asiat seuraavan puolen vuoden ajalta.

– Altistumme kansalaispalautteelle jo valmisteluvaiheessa, Auvinen painotti.

Miten kuntalaiset tavoitetaan?

Tilaisuuden lopulla virisi keskustelu siitä, miten kuntalaiset parhaiten tavoitetaan. Monista puheenvuoroista välittyi sama viesti: jäykkä byrokratia on lähidemokratian este. Yhtenä ongelmana mainittiin viestintäongelma. Tavalliset pulliaiset eivät ymmärrä virkamiesten kieltä.

Oskari Auvinen painotti sitä, että tavoittaminen ei tapahdu päätöksenteon kautta, vaan osallistumisen kautta.

– Jos on kuntalaisella on huolenaiheenaan jokin pieni juttu, ei laiteta sitä byrokratian rattaisiin.

Ville Hämäläinen (vihr) oli sitä mieltä, että kokoussalit eivät välttämättä ole parhaita paikkoja tavoittaa kuntalaisia.

–  Esimerkiksi kirjasto voisi olla sellainen matalan kynnyksen paikka, johon on helppo tulla.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>