Vihreä riesa: Jättipalsami kiusaa jälleen vesilahtelaisia. Kasvia ollaan hävittämässä Kirkonkylällä talkoovoimin.

Nyt laitetaan puutarhakarkulaiset ruotuun

Taru Mäkimattila ja hänen lapsensa Laura, 8, Aapo, 6 ja Samu, 4, esittelevät juuri nypittyjä jättipalsameja. Vielä kasvi ei ole kukassa.

Taru Mäkimattila ja hänen lapsensa Laura, 8, Aapo, 6 ja Samu, 4, esittelevät juuri pihasta nypittyjä jättipalsameja. Vielä kasvi ei ole kukassa.

Vesilahdessa järjestetään 18. kesäkuuta talkoot jättipalsamin kitkemiseksi. Ensin vuorossa on tietoisku kasvista ja sen hävittämisestä. Sen jälkeen kääritään hihat ja aletaan hommiin.

Talkoot pidetään Kirkonkylällä Kielomäenkujalla. Alueella asuvalle Taru Mäkimattilalle taistelu palsamien kanssa on tuttua puuhaa jo viime kesältä. Vihreälehtinen ja punakukkainen kasvi on osoittautunut melkoiseksi riesaksi.

– Viime vuonna kitkin jättipalsamia kuuden jätesäkillisen verran, Mäkimattila kertoo.

Vielä kasvi ei ole kukassa, mutta Mäkimattilan autotallin takana sitä kasvaa jo melko paljon. Nyt on hyvä aika kitkeä, sillä kukkimaan kasvia ei pitäisi päästää. Kun kasvi on siemenvaiheessa, alkaa olla jo liian myöhäistä.

Kasvi ampuu siemenet ympäristöön kovalla voimalla, minkä jälkeen seuraavaksi kesäksi voi odottaa palsaminpeijakkaiden rehottavan satavarmasti.

Talkoot voi järjestää kuka vain

Jättiputken, jättipalsamin tai komealupiinin hävitystalkoita voi järjestää kuka tahansa. Ahlmanin koulun Säätiön hallinnoima Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke auttaa talkoiden järjestelyissä – myös Vesilahdessa.

Hankkeen projektikoordinaattori Kati Hinkkanen kertoo, että käyttöön saa työvälineet, apua työnohjaukseen, jätteiden kuljetukseen. Myös talkooeväät tuodaan paikalle.

– Jättipalsami on helppo kitkeä, koska se irtoaa maasta helposti juurineen. Pitää vain olla erittäin huolellinen. Jos yksikin kukkiva jättipalsami jää kitkemättä, voi kasveja odottaa myös seuraavaksi kesäksi.

Jättipalsamin kasvu alkaa hyvin aikaisin keväällä. Kasvi syrjäyttää helposti alkuperäisen kasvillisuuden.

– Kitkeminen olisi hyvä tehdä pari kertaa kesässä, Hinkkanen lisää.

Talkoita järjestetään Vesilahdessa myös jättiputken kitkemisen merkeissä. Seuraavat talkoot pidetään Rämsöössä 26. kesäkuuta.

Palsamia puskee myös soratien läpi.

Palsamia puskee myös soratien läpi. Kuva on otettu Kielomäenkujalla.

Karkulaiset kartalla

Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen nettisivuilla voi ilmiantaa puutarhakarkulaisia. Verkkolomakkeella annetut karkulaishavainnot jättiputkesta, jättipalsamista ja komealupiinista päivittyvät kartalle.

Karttapalvelu auttaa huomaamaan uusille alueille levittäytyvät karkulaiset ja torjumaan niitä siinä vaiheessa, kun se on vielä mielekästä. Kartta auttaa myös tehtyjen torjuntatoimien vaikutusten arvioinnissa.

Tiedonkeruu pirkanmaalaisista vieraslajiesiintymistä on tärkeä osa torjuntatyötä.

– Tähän mennessä pirkanmaalaisista karkulaisista on kertynyt yli kuusi sataa ilmoitusta. Ilmoitukset päivittyvät kaikkien katseltavissa olevalle kartalle noin kerran päivässä, Kati Hinkkanen kertoo.

Puutarhakarkulaisten ja vieraslajien aiheuttamat haitat ovat moninaiset. Yleensä lajit ovat kookkaita, voimakaskasvuisia, niillä on hyvä siementuotanto ja ne valtaavat luontoon päästyään nopeasti elintilaa alkuperäiseltä lajistolta. Karkulaiset aiheuttavat myös merkittävää taloudellista haittaa niin maanviljelyn torjunta-ainekustannuksina ja satojen vähenemisenä kuin yksityisten kiinteistöjen arvon alenemisena.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?