Hulauden vesialueen suojelulle ympäristödiplomi

– Helppo valinta, totesi Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Länsirinne ojentaessaan diplomit Hulauden vesialueen kunnostuksen hankevastaavalle Mika Niemelälle (vas.) ja kaikkia ahertajia edustaneelle Heikki Kulmalalle.Taustalla rehevöi Maailman tammi, jonka LYSY istutti Myllyrantaan Rion maailmanlaajuisen ympäristökokouksen kunniaksi vuonna 1992.

Helppo valinta, totesi Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Länsirinne ojentaessaan diplomit Hulauden vesialueen kunnostuksen hankevastaavalle Mika Niemelälle (vas.) ja kaikkia ahertajia edustaneelle Heikki Kulmalalle.Taustalla rehevöi Maailman tammi, jonka LYSY istutti Myllyrantaan Rion maailmanlaajuisen ympäristökokouksen kunniaksi vuonna 1992.

Rehevöityneen Hulauden vesialueen kunnostaminen on mittava, hintava ja paljon talkoilua ja junailua vaativa monivuotinen työ. Se on tällä hetkellä Etelä-Pirkanmaan mittavin vesistönsuojeluhanke.  Siksi Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys jakoi sille Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta perinteisesti diplomin.

Diplomeja jaettiin kaksi: vesialueen kunnostusyhdistykselle ja sen hankepäällikölle Mika Niemelälle.Yhdistyksen puolesta norppadiplomin otti vastaan puheenjohtaja Heikki Kulmala.

Ympäristödiplomi on myönnetty Lempäälässä jo kolmisenkymmentä kertaa merkittävästä teosta tai esimerkillisestä toiminnasta yhteisen ympäristön ja luonnon puolesta. Saajina on ollut yhteisöjä ja yksityisihmisiä, esimerkiksi uusiokäyttöä edistävä yhdistys, ympäristötietoinen yritys, työmatkapyöräilijät, lintuveden kunnostajat, pullojen kerääjä, roskien noukkija tai maalämmön asentaja.

– Tällä kertaa valinta oli helppo, sanoi ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Länsirinne diplomeja jakaessaan.

– Mika Niemelän hirmuinen uurastus, henkilökohtainen työpanostus Hulausjärven pelastamiseksi ja lempääläisen kulttuurimaiseman eteen on vertaansa vailla.

– Mutta ei yksi mies yksinään voi kuitenkaan kaikkea tehdä. Takana on usein vaimo tai perhe, lisäksi joukko samanhenkisiä ihmisiä. Mika tarvitsi ”hulauslaisia” ja he Mikaa jotta iso pyörä Heinälahden, Manterejärven, Rikalanjärven ja Hulauden tilan parantamiseksi lähti liikkeelle. Siksi diplomi myös koko yhdistykselle. Eikä haitanne tahtia, vaikka Hulausjärven kunnostusyhdistys sai vastaavan huomion 18 vuotta sitten. Silloin yritys oli pienimuotoisempaa mutta tavoite sama: vesi ja rannat paremmiksi.

Neljä vuotta kestävän kunnostuksen ensimmäinen vaihe on avata Vanajavedestä Mattilan kyläkeskuksen läpi, rautatien ja Turuntien ali menevä kanava Rikalanjärveen. 1700- luvun uomalla on mittaa pari kilometriä. Lisäveden juoksutuksen on määrä keventää lähinnä maatalouden fosforipäästön vaikutusta ja hapettaa vesistöä. Osittain vesi liikkuu putkessa. Turuntien länsipuolella alkaa olla valmista. Tien putkialituksen jälkeen itäpuoli eli kyläkeskuksen kohta kuivahtaa ensi talven töitä varten.

Hankkeen hinta on 1,3 miljoonaa, pääasiassa EU-lähtöistä euroa. Lempäälän kunta on hankkeen vastuuvetäjä. Myös Vesilahti osallistuu, koska Hulauden vesialue ulottuu yli kuntarajojen.

Antero Korhonen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?